Poliisi kuulustelee
Nimeni on Mäkinen, Hannu Mäkinen. Olen poliisi. Toimin Helsingissä tutkintaosaston johtajana. Tieni tähän hommaan on ollut suoraan sanottuna eriskummallinen. Aloitin aikoinaan rivipoliisina Helsingissä. Tuolloin nyrkit puhuivat usein virantoimituksessa ja asiakkaiden kanssa homma meni painiksi. Onneksi asiaa on ehkä auttanut hieman kokoni, olenhan 190-senttinen, 110-kiloinen äijä. Loppuaikoina turpakäräjille tullessani tilanne rauhoittui jo sillä, että ilmaannuin paikalle. Paikalliset rettelöitsijät olivat oppineet tuntemaan tapani, minullehan ei vittuilla. Rivipoliisista hakeuduin tutkijaksi ja jo muutaman onnistuneen homman jälkeen löysin itseni nykyisestä pestistä. Syynä nopeaan ylenemiseen oli suoranainen pätevien ammattihenkilöiden puute. Silloinen nousukausi oli tehnyt poliisivoimiin ison aukon rekrytointiin. Kukaan ei halunnut poliisiksi vaan pörssimeklariksi tai muuksi pelleksi, joten tieni kukoksi tunkiolle oli suhteellisen helppo. Ei tarvinnut kovin monen heltan päälle astua.
Istuin kuulusteluhuoneessa asiakkaan kanssa. Natasja olikin erittäin mielenkiintoinen pakkaus. Hänet oli kopitettu eilen postauskeikan päätteeksi. Olin jo muutaman kuukauden (taas kerran) käyttänyt työaikaani Natasjan tai lähinnä hänen miehensä bisneksien tutkimiseen. Vitali esiintyi Suomessa metalliteollisuuden yrittäjänä, mutta oli itse asiassa Venäjän mafian palkkalistoilla. Tutkittava rikosnimikkeistö olikin suhteellisen laaja; rahanpesua, varastetun tavaran välitystä, paritusta jne. En edes jaksa luetella koko paskakasaa, mitä Natasjan mies oli saanut aikaan. Natasja sen sijaan oli hoivissamme virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, varastetun tavaran kätkemisestä sekä ampuma-aserikoksesta sekä parista muusta jutusta. Postauskeikalla rouva oli ollut kotosalla ja poliisien tullessa kylään tämä venäläinen mulkun herkkuleivos oli saanut aikaan kunnon rumban, joka oli päättynyt miekkataksin takaloosteriin kädet ja jalat raudoitettuna. Valitettavaa oli, että muutama rumbaan osallistunut poliisimies, minä mukaan lukien, oli saanut hieman tuta venäläisen tulisuuden.
Ennen kuulustelun alkua olin antanut Natasjan käydä siistiytymässä, jotta hänen kanssaan olisi hieman mukavampi keskustella eikä pieni jäänsärkijä tässä tilanteessa varmaankaan pahentanut hänen käsityksiään poliisista. Yllätyksekseni aloittaessani kuulustelun Natasja olikin ollut lempeän oloinen ja vastaillut suopeasti kysymyksiini. Ikää hänellä oli 38 vuotta ja miehensä Vitalin kanssa hän oli ollut kimpassa kymmenen vuotta. Vitalin olinpaikkaa hän ei osannut minulle kertoa, vaikka varmasti tiesi, missä mies oli. Pienellä onnenkantamoisella jaapo oli onnistunut luistelemaan irti postauksesta, vaikka tiedustelumme oli kertonut hänen olleen varmuudella kotona. Pidätettäessä Natasjalla ei ollut ollut muuta päällään kuin tiukat farkut ja valkoinen erittäin avokaulainen paita, joka ei ollut jättänyt mitään arvailujen varaan rintojen koosta. Jossain vaiheessa kuulustelua katseeni oli hairahtunut ihailemaan tätä mahtavaa näkyä ja tämän Natasja oli tietysti rekisteröinyt. Kuulustelun jatkuessa hän oli vaivihkaa nojannut pöytään kyynärpäillä ja puristanut kuin vahingossa isot rintansa yhteen niin, että niihin oli pakko ollut kiinnittää huomio. Samalla hän oli lipaissut huuliaan vaivihkaa. Tähän teerenpeliin oli ollut pakko lähteä mukaan, jos ei muuta niin ihan mielenkiinnosta olin halunnut vain nähdä, mitä tämän kakun alla piili. Natasja oli oikea puuma, josta suurin osa suomalaisista miehistä voi vain uneksia ja ihailla netin milf-sivustoilta.
Noin tunnin kuulustelun jälkeen Natasja kysyi, että voisimmeko pitää pienen tauon, hän halusi käydä naistenhuoneessa. Sammutin nauhurin ja pyysin kollegani saattamaan hänet naistenhuoneelle ja takaisin. Odotellessani Ramin saapumista vessakeikalta tämän kävelevän panokoneen kanssa mieleni musteni. Muutamia vuosia aikaisemmin Natasja oli ollut kuulusteluissa erään rikostutkinnan yhteydessä ja näyttöä hänen osallisuudestaan silloiseen rikokseen ei oltu saatu, vaikka epäilyt olivat olleet erittäin vahvat. Tuolloin häntä oli kuulustellut eräs munaton kollegani, jota ei kiinnostanut muu kuin sihteeriopiston persetarjonta ja vitun jalkapallo. Ihmekös Hänninen oli eräänä iltana töistä tullessaan saanut todeta rappukäytävän olevan täynnä muovipussijäniksiä. No kumminkin, veikkaan, että Hänninen oli kävellyt suoraan Natasjan kannumiinaan ja kuolannut itsensä pelistä ulos niin totaalisesti, että Natasjan oli ollut helppo kietoa mies pikkurillinsä ympärille. Mielessäni salamoi. Kuten yksi jätkä Kalliosta hoki useasti: minulle ei vittuilla! Nyt tämä narttu saisi omaa lääkettään.
Rami palasi Natasjan kanssa, joka oli ilmiselvästi hieman kohentanut ulkonäköään. Ovella sanoin Ramille, että menisi pitämään tauon ja vinkkasin samalla silmää. Rami ymmärsi heti yskän. Oltiinhan sentään kurssitovereita ja aikoinaan samassa partiossa vuoden verran, joten yhteisiä seikkailuja oli historiassa pilvin pimein. Kerran oltiin paukutettu toukokuisena yönä yhtä teinityttöä maijan takapenkillä kimpassa. Tyttö oli pysäyttänyt meidät valkolakki kenossa Lauttasaaren sillalla ja luvannut, että saisimme molemmat nussiä tätä, jos heittäisimme hänet Westendiin. Isi ei ollut suostunut hakemaan tyttöä bileistä kotiin. Tyttö oli saanut kyydin kotiovelle saakka. Oli ollut isä tyytyväinen saadessaan tyttärensä takaisin.
Oven kolahdettua takanani en edes ehtinyt kääntyä, kun Natasja oli jo ihollani ja kuiski korvaani. Hän lupasi olla kiltti tyttö ja tehdä, mitä minä ikinä vaan haluan. Vastalahjana hän halusi, että auttaisin häntä hieman, jotta hän ei joutuisi istumaan. Mielessäni kihisi vielä enemmän; olin arvannut oikein Hännisen suhteen. Saatana, homon kosto on kauhea, manasin. Maistakoon narttu omaa lääkettään, Hännisen hoitelen myöhemmin.
Suutuksissani punastuin hieman, mikä edesauttoi tilanteen feikkaamista. Sopersin hieman sekavia ja annoin Natasjan viedä minua kuin litran mittaa. Nojasin pöytään Natasjan painaessa rintojaan minuun kuin viimeistä päivää, samalla suudellen. Varovasti vein käteni hänen mahtaville rinnoilleen ja pulpautin ne ulos paidan ja rintsikoiden sisältä tarjolle suoraan eteeni. Rinnat olivat valtavat, nännipihat olivat kuin teevadit ja pihan keskellä nöpöttävä pyöreä legonappula kruunasi koko komeuden. Hautasin kasvoni tämän komeuden väliin ja nuolin kumpaakin rintaa antaumuksella nännejä näykkien. Natasja ynähti jokaisella kerralla, kun otin nännin hampaitteni väliin ja puraisin hellästi kiusoitellen.
Natasja irrottautui otteestani ja meni polvilleen, avasi vetskarini ja vyöni ja riuhtaisi housuni puolitankoon. Esiripun laskun myötä esiin ponnahti HK:n sinisen kokoiseksi paisunut meisselini. Ilmeenkään värähtämättä Natasja otti mulkun juuresta tukevan otteen ja sujautti puolet kullistani suuhun, teki muutaman edestakaisen liikkeen ja varovasti imaisi koko komeuden juurta jaksaen nieluunsa. Tyttö ei ilmeisesti ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, nalli oli nimittäin palaa jo tässä vaiheessa, mutta mielessäni käyty auton pesurituaali auttoi kastikkeiden sisällä pysymisessä. Natasja jatkoi jumalaista huulihölkkäänsä, pari kolme kertaa puoleen varteen ja taas juurta myöten.
Nartun keskittyessä poskihoitoonsa otin vaivihkaa hänen käsilaukustaan kännykän. Napsautin kameran päälle ja tähtäsin Natasjaan juuri silloin, kun mulkkuni oli juurta myöten hänen ahnaassa suussaan. Klik, kuului kamerasta. Välittömästi Natasja lopetti imuttamisen ja kysyi, mitä olin tekemässä. Valitsin kuvaan "lähetä" ja kaivoin Vitalin numeron luettelosta. Kysyin Natasjalta, joka näytti kauhistuneelta: "Haluatko, että sinun miehesi näkee, kuinka poliisin pölli on hänen vaimonsa kauniissa suussa? Lisäksi käyn kertomassa Vasilin kavereille, että olet vasikoinut heidät ja lopuksi paiskaan sut kadulle tämän kuulustelun jälkeen." Kuullun ymmärtämisessä Natasjalla ei ollut mitään vikaa. Kertomani uhkaus toimi kuin junan vessa. Nartun silmistä paistoi kauhunsekainen paniikki. Lisätäkseni tuskaa painoin kännykästä ykköstä, niin että se piippasi ja tokaisin: "Oho, sinne meni", ja kuinkas sitten kävikään. Natasja oli kyykyssä juhlavana sojottavan kullini edessä. Huomasin kuinka paniikki hiipi hänen kehoonsa ja virtsarakko tyhjeni lattialle. Nyyhkytys alkoi lyhkäisinä ja voimistui ollen pian pelkkää itkua. Tässä vaiheessa kiimani oli jo yli rajojensa. Olin saanut nartun liekaan.
Itkunsekaisen vollotuksen jatkuessa repäisin Natasjan farkut polviin ja taitoin hänet vatsalleen kirjoituspöydälle. Kaivoin vyöltäni käsiraudat ja napsautin nartulle helyt ranteisiin. Märät pikkuhousut takertuivat hänen sisäreisiinsä, mutta pienen näpertelyn jälkeen koko paljaaksi ajeltu pillu oli tarjolla kauniina edessäni. Naisen totaalinen murtuminen näin nopeasti ja näin rajusti oli yllätys, mutta sitäkin parempaa. Nyt aioin käyttää tilaisuuden hyväksi täydellisesti. Painoin mulkkuni pillunhuulien väliin ja nyyhkytysten jatkuessa painoin parrun kertaheitolla pohjaan saakka. Natasja ynähti ja sopersi jotain venäjäksi. Samalla sanoin hänelle, että kuvan lähetys oli ollut kusetusta, mutta jos hän ei olisi nyt kunnon huora ja pelaisi minun sääntöjeni mukaan, olisi aivan takuuvarma, että toteuttaisin uhkaukseni. Vedin mulkkuni lähes ulos ja junttasin sen toistamiseen sisään. Natasja ynähti uudestaan hieman kovempaa. Kysyin Natasjalta, josko hän haluaisi alkaa minun vasikakseni. Vastaus oli pelkkää yninää. Jatkoin runttaamista ja toistin kysymystä. Vastaus oli yhä sama. Jatkoin tätä huumassa, kunnes en voinut enää pidätellä kiimaani ja spermani syöksyi syvälle Natasjan sisään. Hetken toivuttuani otin mulkun ulos nartusta ja tokaisin, että kyllä keinot keksitään. Napitin housuni ja siistiydyin ja menin ovelle. Aukaisin oven ja kollegani Rami istui tuolilla oven vieressä. Iskin silmää Ramille ja tokaisin, josko hän saisi jotakin irti tästä lumpusta. Suljin oven ja istuin tuolille. Samalla kuulin, kuinka Natasja alkoi kiljua: "EI SINNE, EI SINNE!" Rami vastasi tyynesti nauraen: "Sinne".
<strong>Puoli vuotta myöhemmin</strong>
Vitali istuu kakkuaan Turun keskusvankilassa. Kuusi vuotta. Ehdonalaiseen ehkä kolmen vuoden päästä, mutta mikäli se on minusta kiinni, niin varmaan arvaattekin. Niin ja Natasja, vapaalla jalalla, odottaa lasta Vitalilleen... tai niinhän Vitali luulee. Täytyypä käydä joskus vierailulla vankilassa. Ja mitä Hänniseen tulee... Siitä joskus lisää!
Istuin kuulusteluhuoneessa asiakkaan kanssa. Natasja olikin erittäin mielenkiintoinen pakkaus. Hänet oli kopitettu eilen postauskeikan päätteeksi. Olin jo muutaman kuukauden (taas kerran) käyttänyt työaikaani Natasjan tai lähinnä hänen miehensä bisneksien tutkimiseen. Vitali esiintyi Suomessa metalliteollisuuden yrittäjänä, mutta oli itse asiassa Venäjän mafian palkkalistoilla. Tutkittava rikosnimikkeistö olikin suhteellisen laaja; rahanpesua, varastetun tavaran välitystä, paritusta jne. En edes jaksa luetella koko paskakasaa, mitä Natasjan mies oli saanut aikaan. Natasja sen sijaan oli hoivissamme virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, varastetun tavaran kätkemisestä sekä ampuma-aserikoksesta sekä parista muusta jutusta. Postauskeikalla rouva oli ollut kotosalla ja poliisien tullessa kylään tämä venäläinen mulkun herkkuleivos oli saanut aikaan kunnon rumban, joka oli päättynyt miekkataksin takaloosteriin kädet ja jalat raudoitettuna. Valitettavaa oli, että muutama rumbaan osallistunut poliisimies, minä mukaan lukien, oli saanut hieman tuta venäläisen tulisuuden.
Ennen kuulustelun alkua olin antanut Natasjan käydä siistiytymässä, jotta hänen kanssaan olisi hieman mukavampi keskustella eikä pieni jäänsärkijä tässä tilanteessa varmaankaan pahentanut hänen käsityksiään poliisista. Yllätyksekseni aloittaessani kuulustelun Natasja olikin ollut lempeän oloinen ja vastaillut suopeasti kysymyksiini. Ikää hänellä oli 38 vuotta ja miehensä Vitalin kanssa hän oli ollut kimpassa kymmenen vuotta. Vitalin olinpaikkaa hän ei osannut minulle kertoa, vaikka varmasti tiesi, missä mies oli. Pienellä onnenkantamoisella jaapo oli onnistunut luistelemaan irti postauksesta, vaikka tiedustelumme oli kertonut hänen olleen varmuudella kotona. Pidätettäessä Natasjalla ei ollut ollut muuta päällään kuin tiukat farkut ja valkoinen erittäin avokaulainen paita, joka ei ollut jättänyt mitään arvailujen varaan rintojen koosta. Jossain vaiheessa kuulustelua katseeni oli hairahtunut ihailemaan tätä mahtavaa näkyä ja tämän Natasja oli tietysti rekisteröinyt. Kuulustelun jatkuessa hän oli vaivihkaa nojannut pöytään kyynärpäillä ja puristanut kuin vahingossa isot rintansa yhteen niin, että niihin oli pakko ollut kiinnittää huomio. Samalla hän oli lipaissut huuliaan vaivihkaa. Tähän teerenpeliin oli ollut pakko lähteä mukaan, jos ei muuta niin ihan mielenkiinnosta olin halunnut vain nähdä, mitä tämän kakun alla piili. Natasja oli oikea puuma, josta suurin osa suomalaisista miehistä voi vain uneksia ja ihailla netin milf-sivustoilta.
Noin tunnin kuulustelun jälkeen Natasja kysyi, että voisimmeko pitää pienen tauon, hän halusi käydä naistenhuoneessa. Sammutin nauhurin ja pyysin kollegani saattamaan hänet naistenhuoneelle ja takaisin. Odotellessani Ramin saapumista vessakeikalta tämän kävelevän panokoneen kanssa mieleni musteni. Muutamia vuosia aikaisemmin Natasja oli ollut kuulusteluissa erään rikostutkinnan yhteydessä ja näyttöä hänen osallisuudestaan silloiseen rikokseen ei oltu saatu, vaikka epäilyt olivat olleet erittäin vahvat. Tuolloin häntä oli kuulustellut eräs munaton kollegani, jota ei kiinnostanut muu kuin sihteeriopiston persetarjonta ja vitun jalkapallo. Ihmekös Hänninen oli eräänä iltana töistä tullessaan saanut todeta rappukäytävän olevan täynnä muovipussijäniksiä. No kumminkin, veikkaan, että Hänninen oli kävellyt suoraan Natasjan kannumiinaan ja kuolannut itsensä pelistä ulos niin totaalisesti, että Natasjan oli ollut helppo kietoa mies pikkurillinsä ympärille. Mielessäni salamoi. Kuten yksi jätkä Kalliosta hoki useasti: minulle ei vittuilla! Nyt tämä narttu saisi omaa lääkettään.
Rami palasi Natasjan kanssa, joka oli ilmiselvästi hieman kohentanut ulkonäköään. Ovella sanoin Ramille, että menisi pitämään tauon ja vinkkasin samalla silmää. Rami ymmärsi heti yskän. Oltiinhan sentään kurssitovereita ja aikoinaan samassa partiossa vuoden verran, joten yhteisiä seikkailuja oli historiassa pilvin pimein. Kerran oltiin paukutettu toukokuisena yönä yhtä teinityttöä maijan takapenkillä kimpassa. Tyttö oli pysäyttänyt meidät valkolakki kenossa Lauttasaaren sillalla ja luvannut, että saisimme molemmat nussiä tätä, jos heittäisimme hänet Westendiin. Isi ei ollut suostunut hakemaan tyttöä bileistä kotiin. Tyttö oli saanut kyydin kotiovelle saakka. Oli ollut isä tyytyväinen saadessaan tyttärensä takaisin.
Oven kolahdettua takanani en edes ehtinyt kääntyä, kun Natasja oli jo ihollani ja kuiski korvaani. Hän lupasi olla kiltti tyttö ja tehdä, mitä minä ikinä vaan haluan. Vastalahjana hän halusi, että auttaisin häntä hieman, jotta hän ei joutuisi istumaan. Mielessäni kihisi vielä enemmän; olin arvannut oikein Hännisen suhteen. Saatana, homon kosto on kauhea, manasin. Maistakoon narttu omaa lääkettään, Hännisen hoitelen myöhemmin.
Suutuksissani punastuin hieman, mikä edesauttoi tilanteen feikkaamista. Sopersin hieman sekavia ja annoin Natasjan viedä minua kuin litran mittaa. Nojasin pöytään Natasjan painaessa rintojaan minuun kuin viimeistä päivää, samalla suudellen. Varovasti vein käteni hänen mahtaville rinnoilleen ja pulpautin ne ulos paidan ja rintsikoiden sisältä tarjolle suoraan eteeni. Rinnat olivat valtavat, nännipihat olivat kuin teevadit ja pihan keskellä nöpöttävä pyöreä legonappula kruunasi koko komeuden. Hautasin kasvoni tämän komeuden väliin ja nuolin kumpaakin rintaa antaumuksella nännejä näykkien. Natasja ynähti jokaisella kerralla, kun otin nännin hampaitteni väliin ja puraisin hellästi kiusoitellen.
Natasja irrottautui otteestani ja meni polvilleen, avasi vetskarini ja vyöni ja riuhtaisi housuni puolitankoon. Esiripun laskun myötä esiin ponnahti HK:n sinisen kokoiseksi paisunut meisselini. Ilmeenkään värähtämättä Natasja otti mulkun juuresta tukevan otteen ja sujautti puolet kullistani suuhun, teki muutaman edestakaisen liikkeen ja varovasti imaisi koko komeuden juurta jaksaen nieluunsa. Tyttö ei ilmeisesti ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, nalli oli nimittäin palaa jo tässä vaiheessa, mutta mielessäni käyty auton pesurituaali auttoi kastikkeiden sisällä pysymisessä. Natasja jatkoi jumalaista huulihölkkäänsä, pari kolme kertaa puoleen varteen ja taas juurta myöten.
Nartun keskittyessä poskihoitoonsa otin vaivihkaa hänen käsilaukustaan kännykän. Napsautin kameran päälle ja tähtäsin Natasjaan juuri silloin, kun mulkkuni oli juurta myöten hänen ahnaassa suussaan. Klik, kuului kamerasta. Välittömästi Natasja lopetti imuttamisen ja kysyi, mitä olin tekemässä. Valitsin kuvaan "lähetä" ja kaivoin Vitalin numeron luettelosta. Kysyin Natasjalta, joka näytti kauhistuneelta: "Haluatko, että sinun miehesi näkee, kuinka poliisin pölli on hänen vaimonsa kauniissa suussa? Lisäksi käyn kertomassa Vasilin kavereille, että olet vasikoinut heidät ja lopuksi paiskaan sut kadulle tämän kuulustelun jälkeen." Kuullun ymmärtämisessä Natasjalla ei ollut mitään vikaa. Kertomani uhkaus toimi kuin junan vessa. Nartun silmistä paistoi kauhunsekainen paniikki. Lisätäkseni tuskaa painoin kännykästä ykköstä, niin että se piippasi ja tokaisin: "Oho, sinne meni", ja kuinkas sitten kävikään. Natasja oli kyykyssä juhlavana sojottavan kullini edessä. Huomasin kuinka paniikki hiipi hänen kehoonsa ja virtsarakko tyhjeni lattialle. Nyyhkytys alkoi lyhkäisinä ja voimistui ollen pian pelkkää itkua. Tässä vaiheessa kiimani oli jo yli rajojensa. Olin saanut nartun liekaan.
Itkunsekaisen vollotuksen jatkuessa repäisin Natasjan farkut polviin ja taitoin hänet vatsalleen kirjoituspöydälle. Kaivoin vyöltäni käsiraudat ja napsautin nartulle helyt ranteisiin. Märät pikkuhousut takertuivat hänen sisäreisiinsä, mutta pienen näpertelyn jälkeen koko paljaaksi ajeltu pillu oli tarjolla kauniina edessäni. Naisen totaalinen murtuminen näin nopeasti ja näin rajusti oli yllätys, mutta sitäkin parempaa. Nyt aioin käyttää tilaisuuden hyväksi täydellisesti. Painoin mulkkuni pillunhuulien väliin ja nyyhkytysten jatkuessa painoin parrun kertaheitolla pohjaan saakka. Natasja ynähti ja sopersi jotain venäjäksi. Samalla sanoin hänelle, että kuvan lähetys oli ollut kusetusta, mutta jos hän ei olisi nyt kunnon huora ja pelaisi minun sääntöjeni mukaan, olisi aivan takuuvarma, että toteuttaisin uhkaukseni. Vedin mulkkuni lähes ulos ja junttasin sen toistamiseen sisään. Natasja ynähti uudestaan hieman kovempaa. Kysyin Natasjalta, josko hän haluaisi alkaa minun vasikakseni. Vastaus oli pelkkää yninää. Jatkoin runttaamista ja toistin kysymystä. Vastaus oli yhä sama. Jatkoin tätä huumassa, kunnes en voinut enää pidätellä kiimaani ja spermani syöksyi syvälle Natasjan sisään. Hetken toivuttuani otin mulkun ulos nartusta ja tokaisin, että kyllä keinot keksitään. Napitin housuni ja siistiydyin ja menin ovelle. Aukaisin oven ja kollegani Rami istui tuolilla oven vieressä. Iskin silmää Ramille ja tokaisin, josko hän saisi jotakin irti tästä lumpusta. Suljin oven ja istuin tuolille. Samalla kuulin, kuinka Natasja alkoi kiljua: "EI SINNE, EI SINNE!" Rami vastasi tyynesti nauraen: "Sinne".
<strong>Puoli vuotta myöhemmin</strong>
Vitali istuu kakkuaan Turun keskusvankilassa. Kuusi vuotta. Ehdonalaiseen ehkä kolmen vuoden päästä, mutta mikäli se on minusta kiinni, niin varmaan arvaattekin. Niin ja Natasja, vapaalla jalalla, odottaa lasta Vitalilleen... tai niinhän Vitali luulee. Täytyypä käydä joskus vierailulla vankilassa. Ja mitä Hänniseen tulee... Siitä joskus lisää!
© Copyright Orkku.net 2020. All Rights Reserved.
