Siistijänkin työ joskus antoisaa

Bammse Seksiä Eläimen Kanssa
08.02.2018
25058 näyttökertaa
0 kommenttia
3.93
Ei nimiä, ei kaupunkia, niin voi kertoa omasta työstään. Meillä siistijöillä (entisillä siivoojilla) on ns. nimikkokohteita, joita käymme siistimässä. Minulla on mm. virkanaisen ja -miehen asunto. Suurehko omakotitalo lähellä kaupunkia. Tietenkin myös tarpeeksi vanttera talonvahti, sellainen musta suurikokoinen koira. Olimme talon koiran kanssa tutustuneet eikä se enää katsonut tarpeelliseksi haukkua saapuessani työkeikalleni. Myös tänään se käväisi nuuhkaisemassa kuin tervehdykseksi ja siinä kaikki.
Aloitin hetimiten siivoustouhuni, tällä kertaa makuuhuoneesta. Olin kumartuneena pyyhkimässä pölyjä yöpöydältä, kun tunsin pikkareitteni läpi jonkun koskettavan takamustani. Parkaisin pompatessani pystyyn, säikähdimme varmaan molemmat yhtä paljon. Koira livahti pois makkarista ja itse pelästyneenä ja vapisevana istahdin sängyn reunalle. Säikähdin ihan oikeasti: eipä siinä ollut aikaa miettiä, kuka takapuoltani alkoi kopeloida – tyhjässä talossa.
Koira oli jostain syystä päässyt taakseni niin äänettömästi, etten ollut kuullut mitään ääntä. Olihan minun takapuoleni ollut kieltämättä aika hyvin esillä koiran näkökentässä siinä pyllistellessäni. Miksihän se oli kiinnostunut peffastani niin paljon, että oli tullut nuuhkimaan sitä? Olinkohan ollut ensimmäisen kerran siinä asennossa, sitäkin mietin jälkeenpäin.
Aloin jatkaa kesken jäänyttä siivousta. Vilkaisin kuitenkin taakseni, olisiko koira taas valmiina työntämään kuononsa hameeni alle. Koira pysyi poissa näkyvistä. Mitenkähän pahasti se raukka säikähtikään parkaisuani, pohdiskelin.
Tapahtunut toi mieleeni teiniajat, jolloin hiukan olin touhunnutkin naapurin koiran kanssa. Huli oli tuolloin nuollut useampanakin keväisenä iltapäivällä teinitytön pimpsaa. Joskus olin katsellut, miten Huli nai kiihkeästi emäntäänsä takaapäin. Tuolloin en ollut uskaltanut mennä harrastuksessani aivan niin pitkälle. Useasti tuo näky oli kuitenkin ollut mielikuvituksissani sormeillessani itseäni. Vuosien varrella harrastukseni koiran kanssa oli kuitenkin jäänyt, lähinnä muualle muuton vuoksi. Toisaalta olinko tarpeeksi kiinnostunutkaan jatkamaan?
Nyt tilanne oli tullut esille, tuntuen konkreettisesti takapuolessani. Mahdolliseksi vaikka toteuttaa. Koirahan nyt aloitteen oli tehnyt, mahtoikohan sillä olla kokemustakin moisesta? Menin kamarin puolelle ja siellähän se oli omalla viltillään makailemassa.
”Taidettiin kumpikin säikähtää aika tavalla äsken”, juttelin koiralle. Kyykistyin silittelemään koiraa sen tullessa eteeni. ”Vai olisit sinä kiinnostunut, mitä naisen hameen alla on.” Nostin hameeni helmaa ja heti koiraan tuli enemmän eloa. Kuono tutki jalkojeni välissä ja sen häntä lähes piiskasi puolelta toiselle. Reiteni alkoivat taas väristä ja tunsin takapuoleni painuvan vasten lattiaa. Tuhinan kuuluessa jalkojeni välistä painoin housujeni kauluksia alaspäin. Tunsin kuinka kylmä kuononpää kosketti paljasta ihoani vatsani alaosasta ja samalla sain kuin sähköiskun suuren kielen lipaistessa vatsaani. Päässäni kohisi ja käteni häsläsivät pikkareitteni ja sukkahousujeni kimpussa yrittäen saada niitä yhä alemmaksi. Alempana tuntui myös märän kielen lipaisut. Lyhyt häpykarvoitukseni saattoi tuntua melkoisen karhealta nuolla, vaan ei se ainakaan koiran intoa vähentänyt.
Näin edessäni divaanisohvan, jonka päällä koira oli makoillut. Sinne ja nyt heti, tein päätökseni kammetessani itseäni polvilleen. Sukkahousut ja pikkarit makkaralla polvitaipeissani konttasin tuon lyhyen matkan sohvan viereen koiran hamutessa etukäpälillään jo takamustani. Halusin pian ylös lattialta. Aikomukseni ei nyt sentään ollut… ihan kokonaan antautua.
Hengästyneenä istahdin koiralle tarkoitetun viltin päälle sohvan reunalle. Ei ollut aikomustakaan perääntyä kokemuksesta, jonka olin päättänyt tuolla lattialla istuessani, hetki sitten. Halusin tuntea tuon valtaisan kielen haarojeni joka sopukassa – nyt heti. Koira seisoi edessäni katsellen silmiini ja laimeasti häntäänsä heilutellen.
”Mitä sinä äsken oikein aioit? Oliko sinulla pahat mielessä äsken tuolla takanani?” Nyt ei ollut epäilystäkään, etteikö tuo koira olisi aiemminkin ”pelehtinyt” naisen kanssa. ”Aloitetaan sitten, kun molempia näyttää haluttavan.” Riisuessani sukkahousujani tuli mieleeni sanonta ”housut pois ja hoitoon”. Kielihoitoon halusin nyt. Millaistakohan hoito tulisi olemaan lähiaikoina, se jäisi nähtäväksi. Alkulämmittely ainakin lupasi hyvää.
Nostin hameeni helmat ja kaaduin selälleni jalkojeni jäädessä lattialle. Olo tuntui tosi alastomalta, vaikka vain alapääni oli paljaana tuon suuren mustan edessä. Lähinnä jännitykseltäni en saanut avattua reisiäni koiran yrittäessä työntyä niitten väliin. Suuri koira ylettyi kuitenkin helposti nuolemaan alavatsaani ja nivusiani. Koira tiesi, mitä teki ja tuon märän ja lämpimän kielen kosketus tehosi. Tunsin kaikkien estojen, jotka yrittivät estää reisieni avautumisen, haihtuvan jonnekin. Nostin kantapääni sohvan reunalle ja avauduin, halusin avautua niin auki kuin mahdollista ja antaa tuon koiran nuolla syliäni. Silmät kiinni huohotin ja yritin kiihkoni seasta keritä tuntemaan jokaisen kielenkosketuksen sävähdyttävän vaikutuksen kehooni. Välillä työnsin käteni koiran kuonon alle levittäessäni häpyhuuliani, jotta tuo suuri kieli pääsisi mahdollisimman syvälle häpyni sopukoihin. Värisin ja voihkin tuntiessani tuon kielen käväisevän sisälläni. Miten tuo koira onnistuikaan saamaan valtaisan kielensä niin syvälle pimppini sisään, huh huh… Käsilläni avustaen kohotin takapuoleni ylemmäksi, samalla jalkojeni sojottaessa kohti kattoa tarjoten peppuni nuoltavaksi. Kuului irstaan kuuloisia lätsähdyksiä lämpimän kielen osuessa märille kannikoilleni.
Jos tunsin olevani kauttaaltani märkä alapäästäni, olin sitä myös muualta. Hiki valui silmilleni eikä puseroni selkämyskään ihan kuivalta tuntunut. Kroppani oli nautinnossa täysillä mukana.
Laskin takapuoleni alas ja halusin vielä tuon ihanaisen kielen koskettelemaan häpyäni.
Sormeni levittäessä häpyhuuliani aloin pyöritellä peukaloitteni välissä klitoristani. Tuntui kuin pienikokoinen siitin olisi tullut sen tilalle. Terhakkaana pystyssä napottaen klittani otti vastaan pitkät lipaisut koiran kielestä. Lantioni alkoi väkisin tehdä nussimisliikkeitä tuon koiran kuonoa vasten. Lantioni väristessä välillä lyhyttä liikettä edestakaisin kuin ompelukone tunsin räjähtäväni. Peukaloitteni ja muitten sormieni avustuksella tuo suuren mustan koiran kieli saikin minut viimein räjähtämään. Hakkasin välillä kantapäitäni lattiaan, kiemurtelin ja voihkin yrittäen pidätellä huutoani. Pörrötin koiran päätä, hyvä etten repinyt korvista. Tätä ei voinut sanoa orgasmiksi – tämä oli räjähdys. Orgasmeiksi kutsuisin niitä, jotka jonkun ajan perästä alkoivat kouristella kehoani.
Aloin vähän kerrassaan rauhoittua. Koira oli yhä jalkojeni välissä ja puristin hetkeksi sen pään reisieni väliin – halusin vieläkin huutaa. Koira nuuhkaisi märkää jalkoväliäni ja hyppäsi varoittelematta etukäpälänsä sohvanreunalle lantioni molemmin puolin. Katseellani oli hyvä näkyvyys koiran etujalkojen välistä lyhyen häpykarvoituksen yläpuolella heiluvaan suippopäiseen koirankulliin. Koiran työntyessä eteenpäin alkoi sen selkä köyristellä ja hetkessä tuolla kullilla oli tuplaten pituutta.
Aloin kiemurrella pois tuon koiran alta valuen alemmaksi sohvan reunalle. Valtavan pitkä koiran kulli hinkkasi vatsaani, samalla yritin työntää koiraa pois päältäni. Koira rynni vain ylemmäksi sohvalle ja nyt sen etukäpälät olivat jo kainaloissani. Valtaisa huohotus kuului yläpuoleltani. Jos olin itse huohottanut vähän aiemmin, oli se pientä henkäilyä tuohon läähätykseen verrattuna.
Samaan aikaan tapahtui myös alempana. Hameeni kaulus tuntui puristavan vyötäisilläni ja syy selvisi, kun näin, kuinka puseroni kohoili. Nostin toisella kädelläni puseronhelman rintojeni päälle, jolloin silmieni eteen paljastui pitkä ja paljon, paljon paksuutta saanut sykkivä koiran kulli. Koira koukisteli rauhallisesti selkäänsä aivan kuin haluten kullinsa pään vielä rintsikoittenikin alle. Hameenhelman yläpuolella oleva pallukka kasvoi kasvamistaan. Tyrmistyneenä seurasin sen paisumista. Ajattelin samalla, miltähän nyt tuntuisi, mikäli tuo koko punainen ”laitos” olisi siellä, mihin tuo koira olisi halunnut sen menevän. Nyt näin sen kasvavan aivan silmieni edessä. Toisessa tapauksessa taatusti tuntisin sen kasvavan.
Koiran kullinpää nytkähteli rinsikoitteni päällä. Kullin päästä ruiskahteli tasaisin välein nestettä vaaleitten liivien kostuessa siitä. Nostin liivit rintojen yläpuolelle ja puristin pehmeät rintani tuon sykkivän kalun molemmille puolille. Koiran etukäpälät olivat jo olkapäitteni yläpuolella. Käpälien välistä näin, kuinka koira edelleen läähätti, joskin paljon rauhallisemmin.
”Tuntuuko tämä yhtään hyvältä?” tuumasin koiralle puristellessani rintojani sen kullin ympärille. Ilmeisesti tuntui oikein hyvältä, koska sain aidon kielipusun vasten naamaani ja muutaman ylimääräisen lipaisunkin.
Hyväilin välillä sormillani pyöreähköä, suurta pallukkaa vatsani päällä. Edelleenkin mietiskelin, pystyisikö näin suurelle koiralle antamaan siten, että tuo pallukka paisuisi sisälle. Hiukan huvitti ajatus, jos tuo olisikin sujahtanut peppuun. Eipä vähään aikaan olisi lähdetty mihinkään. Noh, onhan tämä paljonkin pienempi kuin lapsen pää ja se tulee sieltä uloskin, tämänhän pitäisi sinne ”sulaa”.
Päälläni oleva koira sai aikaan minulle mahtavan hyvän nautinnon. Vastavuoroisesti minulla ei ollut tästä tilanteesta kiirettä pois. Koirakin tuntui nauttivan kullinsa hoivasta, jota rinnoillani ja sormillani yritin tehdä. Varmaan useampi desi oli koiranspermaa päälläni ja vaatteissani. Märältä tuntui myös allani oleva viltti, kun koira alkoi viimein vetäytyä pois päältäni. Olin jo aukaissut hameeni hakaset, joten suurimman osan koostaan pienentynyt kulli vetäytyi helposti pois hameeni kauluksen alta.
Oli yksinkertaisesti pakko käydä suihkussa. Pusero oli aika märkä, vaan kerrankos sitä hiki töissä tulee. Loppusiivouskin jäi niin ja näin. Tosin kerkiäisin paikkaamaan tämän ensi viikolla, koska isäntäväki oli tulossa vasta seuraavana viikonloppuna.
Pitihän sitä Rudolfia lähtiessä kutsua ihan nimeltä, kun halailin suurta ”rakastajaani” kiitellessäni tätä elämäni nautinnosta. Märkä kielari lähtiäissuukoksi oli oikein hyvä.
Tavattaisiinko vielä näissä merkeissä, Rudolf?
×
© Copyright Orkku.net 2020. All Rights Reserved.