Kolme muistikuvaa juhannustansseista

admin | Seksinovellit | 16.04.2016 |
Suuseksiä heteroseksiä kirjoitettu miehen näkökulmasta aikuinen mies tai useampi aikuinen nainen tai useampi kirjoitettu naisen näkökulmasta





Vain Orkku.net kävijöille! 10% alennus Huippukivasta!

Käytä alennuskoodia: X7M36AXP saadaksesi 10% alennuksen kaikista Huippukivan tuotteista! Koodi on voimassa kuun loppuun saakka, ole siis nopea!






Raili

Seitsemänkymmentäluvun alkupuoli. Neljä nuorta naista istuu kommuuniasunnon lattialla. Heidän keskellään on muutama kynttilä ja vesipiippu. Huoneessa tuntuu marihuanan imelä tuoksu, Pink Floyd soi hiljaa ja naiset hihittävät tarinalle, jonka nuorin heistä, pisamakasvoinen tyttö, juuri on kertonut. Eräs naisista, jolla on pitkä tumma palmikko, kääntyy vaaleatukkaisen, pienikokoisen ystävänsä puoleen:

- Sinun vuoro, Raili. Kaikki muut on jo kertoneet ekasta kerrastaan.

- Mun ekassa kerrassa ei ole paljoa kertomista. Tai voin mä kertoa senkin. Mutta paljon kiinnostavampi on se kerta, jolloin minusta tuli ihan oikeasti nainen. Se kävi näin:

Beatlesit olivat edellistalvena olleet ensimmäistä kertaa ”Kahdeksan kärjessä”-ohjelman ykkösenä radiossa, niin että tästä mitä minä kerron, täytyy olla aikaa suunnilleen jotain kuusi tai seitsemän vuotta. Sinä iltana minulla oli ensimmäistä kertaa päällä minun Cynthia-mekkoni. Nuppulinnan bussi oli aivan täynnä – Nuppulinna oli eräs tanssilava kotipuolessa. Minun kaverini Sinikka istui ikkunapaikalla ja minä hänen vieressään. Hilkka meni istumaan parin penkkirivin päähän meistä. Minusta tuntui, että kaikki bussissa katselivat minua ja minun uutta mekkoani. Se tuntui aika hienolta, ja toisaalta se nolotti. Minä olin nähnyt Suosikissa Cynthia Lennonilla hirveän lyhyen valkoisen mekon, jossa oli musta raita aivan helmassa ja samanlainen musta raita ylhäällä, missä kaula-aukko alkoi aivan vaakasuorana heti rintojen yläpuolella jättäen olkapäitä peittämään aivan hirveän kapeat olkanauhat. Valkoisessa kankaassa oli ohuet mustat pystyraidat noin vaaksan välein. Se oli ihana mekko, ja edellisellä viikolla kun olin nähnyt samantapaista kangasta kaupassa, ompelin itselleni Cynthia-mekon. Aivan yhtä lyhyen kuin kuvassa. Se oli taatusti ensimmäinen laatuaan meidän kylässä ja ensimmäinen laatuaan Nuppulinnan tanssilavalla.

Kaipasin jotain huivia paljaiden olkapäideni peitoksi, kun tunsin, kuinka kaikki miehet tuijottivat niitä. Mutta huivia ei ollut, ja niinpä minä vain nostin nokkaani ja olin olevinani niin kuin en huomaisikaan. Ne paljaat olkapäät toisaalta olivat koko jutun juju. Minä olin tiirannut Cynthia Lennonin kuvaa, että näkisin, onko hänellä rintaliivejä ollenkaan, koska kapeiden olkanauhojen alle eivät kyllä rintaliivien olkaimet olisi mahtuneet. Mutta en ollut saanut selvää. Ehkä sillä oli jonkunlaiset olkanauhattomat rintaliivit. Mutta sellaisia ei meidän kylältä saanut. Tai sitten se oli ilman liivejä. Mutta ei meidän kylässä uskaltanut olla niin kuin Lontoossa. Siksi minun oli pakko tehdä olkanauhat vähän leveämmiksi. Ja sittenkin koko ajan vähän hermostutti, että jos liivien olkaimet valuvat näkymään sieltä alta. Minusta se olisi ollut aika rivon näköistä. Olkapäät tuntuivat menevän kananlihalle niistä miesten katseista, ja yhtä aikaa niitä kuumotti.

Sinikan kanssa juteltiin vähän aikaa niitä näitä, koulusta ja muusta, vaikka minä olin varma, että hänkin ajatteli minun Cynthia-mekkoani ja paljaita olkapäitäni. Vaikka Sinikallakin oli minihame, niin minun mekkoni oli varmasti kymmenen senttiä lyhyempikin kuin hänellä. Kun olimme iltapäivällä meikanneet ja tupeeranneet toistemme tukat, olivat Hilkka ja Sinikka hihittäneet koko ajan ja väittäneet, että tuon mekon kanssa minulta menee kyllä juhannustansseissa piikuus. Minä tiesin vallan mainiosti, että Hilkalta piikuus oli mennyt jo aikaa sitten, mutta sitä en ollut kummallekaan ystävättäristäni kertonut, että omanikin oli mennyt edellisenä keväänä. Jouni sen vei.

Jouni oli abi, vuotta ylemmällä luokalla kuin minä. Yksien näytelmäkerhon harjoitusten jälkeen me aloimme seurustella ja talvella sitten koululla olleessa konvassa hän alkoi tanssin aikana kosketella minua sillä lailla, että en mahtanut itselleni mitään, vaan olin koko kotiinsaattomatkan ajan kuin tulisilla hiilillä. Ja kun kotona ei ollut muita kuin pikkuveli nukkumassa omassa huoneessaan, päästin hänet vähäksi aikaa huoneeseeni. Ei se tuntunut läheskään niin ihmeelliseltä kuin olin kuvitellut. Mutta ei sattunutkaan niin paljoa kuin olin pelännyt. Minä otin housut pois ja levitin vähän jalkojani. Olimme ihan pimeässä ja hiljaa, ettei pikkuveli heräisi. Kun Jouni oli lopulta päässyt perille, minä pyysin, ettei hän päästäisi siemeniä sisälle. Jouni totteli ja hän päästi melkein heti jotain tahmeaa vatsalleni, niin että hameeseen jäi tahra. Minä luulen, että se oli Jounillekin ensimmäinen kerta, vaikka kysyessäni hän ei oikeastaan kunnolla vastannut.

Vielä toisenkin kerran olin ollut Jounin kanssa sillä lailla. Me olimme luistinradan pukuhuoneessa sen jälkeen, kun radan valot oli sammutettu. Jounin eno oli joku kunnanmies, jäädyttää luistinrataa ja kaikkea semmoista. Siksi Jounilla oli avain pukukoppiin. Oli taas ihan pimeää ja Jouni riisui minulta hiihtohousut ja minä kävin selälleni puupenkille. Jounilla oli oikein ehkäisyväline ja sillä kesti aika kauan saada se paikalleen. Siinä se huohotti minun päälläni ja minä olin kapealla penkillä jalat levällään pystyssä ja pitelin käsilläni penkistä kiinni, kun pelkäsin koko ajan putoavani. Mutta tällä kertaa se alkoi jo tuntua vähän joltakin ja minä toivoin, että se olisi kestänyt kauemmin.

Kolmatta kertaa ei enää tullut. Penkkaripäivänä Sinikka oli nähnyt, että Jouni suuteli ja kouri yhtä Kurosen Marjukkaa. Mahtoikohan Marjukka antaa sille? Minulta ei ainakaan enää saanut. Minä itkin ja surin aikani. Mutta juhannuksena en enää itkenyt. Olin menossa Nuppulinnaan tansseihin ja minulla oli koko tanssipaikan tyylikkäin mekko. Niin että olin varma, että saan tanssia koko illan.

Sinikka alkoi jutella jonkun meidän takanamme istuvan pojan kanssa ja minä aloin katsella ympärilleni. Poika käytävän toisella puolella minun vieressäni vaikutti jotenkin tutulta ja yhtäkkiä keksin, kuka se oli.

- Hei, onko sun nimes Asko?

Poika kääntyi katsomaan minua, vilkaisi nopeasti olkapäitäni ja punastui.

- Joo... oon mä Asko...

- Terve! Mä oon Raili. Oltiin yhdessä kansakoulun alaluokilla.

Tunnistaminen levisi Askon kasvoille.

- Ihan totta... Sähän menit sitten neljänneltä oppikouluun?

Ja siitä keskustelu lähti. Minä muistin Askon hiukan ujona mutta mukavana poikana, ja sellainen hän tuntui olevan vieläkin. Puhellessamme hän tarkasti varoi katsomasta olkapäitäni tai rintojani ja vilkaisi sitten nopeasti alaspäin, kun luuli, etten minä huomaisi. Ensin se nauratti minua, mutta sitten ajatus Askosta katsomassa minua laittoi jotenkin veren virtaamaan nopeammin, ja niinpä minä aina välillä katselin muka muualle ja annoin hänelle tilaisuuden katsoa. Sen jälkeen minä hymyilin hänelle samalla lailla kuin Rita Hayworth ”Gildassa”. Silloin Asko punastui ja hänen puheensa alkoi takerrella. Mutta minä jatkoin puhetta ja tällä lailla me leikimme koko lopun matkaa.

Kun olin noussut bussista Nuppulinnassa Sinikan ja Hilkan kanssa, en enää nähnyt Askoa. Ehkä hän meni joidenkin kaveriensa kanssa. Tungoksessa bussin ovella tunsin, kuinka joku nipisti minua takapuolesta. Käännyin nopeasti ympäri ja takanani ainakin viisi viattoman näköistä poikaa tuijotti häpeämättömästi rintojani. Tuhahdin heille: ”Idiootit” ja menin tyttöjen kanssa jonottamaan lippua.

Levy on loppunut ja neula toistaa säännöllistä "iu"-vingahdustaan. Raili keskeyttää kertomuksen siksi aikaa, kun eräs tytöistä menee valitsemaan uuden levyn.

Asko

Joskus 80- ja 90-lukujen taitteessa arvokkaasti pukeutunut tukevahko herrasmies nousee Töölössä mustan auton takapenkiltä. Eräs ohikulkija pysähtyy katsomaan miestä, on tunnistavinaan tämän keskustapuolueen kansanedustajaksi. Mies menee sisälle kerrostalon alaovesta. Hän nousee veräjähissillä neljänteen kerrokseen ja kaljuuntuva, häntä hieman vanhempi mies päästää hänet korkeasta jalopuisesta ovesta sisään. Tulija on ollut paikalla ennenkin, koska kättelyn jälkeen hän menee määrätietoisesti työhuoneeseen ja asettuu selälleen siellä olevalle yksinkertaiselle sohvalle. Kaljupäinen asettuu sohvan päätypuolessa olevalle tuolille, ottaa muistiinpanovälineet ja sanoo:

- Viime kerralla me puhuimme Osmosta. Mutta sinä viittasit siihen, että ilman Osmoa sinä sitten kuitenkin onnistuit tapaamaan jonkun tytön. Kerrotko nyt siitä.

Sohvalla makaava mies aloittaa:

Meiltä oli kirkolle matkaa nelisen kilometriä, ja juhannuksena minä sotkin sen pyörällä, koska Osmo oli lähtenyt kaupunkiin, mennyt Angliallaan tietysti. Puolivälissä matkaa minä pysähdyin Jaatisen heinäladon luona. Jätin pyörän tien varteen ja kävin masturboimassa ladon takana, mutta varoin samalla, ettei kengät sotkeutuneet saveen eikä housuille tullut tahroja. Osmo oli sanonut kerran, että jos on naisen kanssa, niin kannattaa runkata vähän aikaisemmin. Sillä lailla ei tule niin nopeasti ja nainen tykkää.

Eihän sitä koskaan tiedä. Parempi runkata edeltäkäsin ihan varmuuden vuoksi, vaikka vähän minua epäilytti, että joskohan nytkään saisin naista, kun yksin menen tansseihin. Osmon seurassa sitä oli aina niin kuin varmempi. Jotenkin se varmuus tarttui Osmosta. Toisaalta en minä koskaan ollut saanut naista Osmonkaan seurassa, vaikka Osmo olisi saanutkin.

Bussi Nuppulinnaan lähti Matkahuollon baarilta. Minä jätin polkupyörän telineeseen ja panin Smartin palamaan parin tutun kaverin kanssa linja-auton edessä. Jätkät nauraa räkättivät edellislauantain kiljunjuomisjutuilleen, kun minä huomasin kolmen tytön tulevan bussia kohti. Ne oli kaikki nättejä, mutta yksi oli kertakaikkiaan kaunotar. Vaikka se oli lyhyt, vain minua leukaan, sillä oli pitkät hoikat jalat ja vaalea tukka sellaisena aika korkeana kampauksena ja kivat hymyilevät kasvot. Ja se mekko. Näytti enemmänkin kuin se olisi kääräissyt valkoisen pienen saunapyyhkeen ympärilleen. Se oli niin lyhyt alhaalta, että jos se yhtään kumartuisi, niin sen alushousut taatusti näkyisi. Ja ylhäältä se oli niin lyhyt, että se ylettyi vain kainaloihin ja jätti näkyviin puolet rinnoista. Sellaiset eivät meilläpäin siihen aikaan olleet tapana. Minihameet ne oli niillä kahdella muullakin tytöllä ja minihameita piti varmaan puolet bussissa jo olevista tytöistä, mutta noin vähästä kankaasta tehtyä en vielä ennen ollut luonnossa nähnyt. Kuvissa tietysti. Olihan niitä silloin kuvissa yläosattomia uimapukujakin, monokinejä. Mutta ei meidän kulmilla.

Tytöt meni suoraan bussiin ja minä tumppasin Smartin heti ja menin niiden perässä. Koetin vähän, että näkisinkö vilaukselta tytön pikkupöksyt, mutta se osasi kiivetä bussin portaat niin, ettei mitään näkynyt. Bussissa oli melko täyttä, mutta ihan uskomaton tuuri kävi: kaksi tytöistä istui vierekkäin samaan penkkiin ja kolmas niitten viereen käytävän toiselle puolelle. Mutta sitten se kolmas huomasi jonkun tuttunsa kauempana takana ja meni istumaan sen viereen. Niin siihen jäi vapaaksi penkki ihan sen jumalallisen kauniin tytön viereen, käytävän toiselle puolelle. Ensin minä en meinannut uskaltaa mennä, mutta sitten minä muistin, kuinka Osmo aina sanoi: ”Se pelaa, joka ei pelkää” ja porhalsi suoraan kauneimman tytön luo. Ja sai siltä niin usein, että minun kävi todella kateeksi.

Bussi lähti liikkeelle ja minä tuijotin suoraan eteeni miettien, että mitä minä sanoisin tytölle. Se jutteli kaverinsa kanssa ja minä vilkaisin sitä aina välillä salaa. Sen tissit oli isot ja pyöreät ja kun minä katsoin vakoa niiden välissä, niin minulla alkoi seisomaan. Pidin käsiä sylissä, niin ettei sitä huomaisi ja ajattelin, kuinka minä kerran olin nähnyt ihan läheltä Osmon seksihommissa.

Minä olin ollut Anglian ratissa. Edellistalvella olin saanut kortin ja sen jälkeen Osmo oli ottanut minut aina silloin tällöin kuskiksi tanssilavalle. Sillä tavalla se sai itse juoda viinaa. Aina se sai naisen mukaansa tansseista. Useimmiten minä ajoin Osmon ja naisen johonkin ja palautin Anglian sitten Osmolle myöhemmin. Pari kertaa kävi niin, että Osmo käski minun pysäyttää johonkin metsän reunaan ja minun piti lähteä kävelylle sillä aikaa, kun se nussi sitä naista. Minä kävelin ensin tietä pitkin ja palasin sitten metsässä takaisin lähelle ja katselin puiden takaa, kun Anglia heilui ikkunat huurussa. Molemmilla kerroilla minä runkkasin siinä katsellessa ja toivoin, että Osmo pyytäisi sitä naista antamaan minullekin.

Sitten keväällä kerran me ajeltiin tietä pitkin, Osmo oli takapenkillä naisen kanssa. Yhtäkkiä minä huomasin taustapeilistä, että ne nussivat siellä. Melkein ajoin tieltä. Siinä ne olivat: alle puolen metrin päässä minusta nainen levitti tussuaan ja Osmo makasi sen päällä ja työnteli kyrpäänsä sisään. Minihame silläkin naisella oli ja sen ne oli varmaan nostaneet vyötäisille. Taustapelissä näkyi naisen jalka ja syrjäsilmällä minä huomasin, että nainen pitää sitä repsikan selkänojan päällä. Sukkahousut oli otettu pois, koska se jalka oli paljas. Olikohan se nainen ottanut itse sukkahousut pois, vai oliko Osmo? Ja pöksyt oli varmasti otettu pois samalla kun sukkahousut. Se jalka oli vain kolmenkymmenen sentin päässä minun poskestani. Peilistä näkyi myös, että toista jalkaa nainen piti vaan ilmassa, kun Angliassa on väärään suuntaan vino takaikkuna eikä ollenkaan hattuhyllyä, jolle se olisi voinut jalan nostaa. Kun minä kurkotin pikkuisen, niin pystyin näkemään, kuinka jalkojen välissä Osmo möyri ylös alas, sen paljas takapuoli vilahteli peilissä.

Minä aloin ajaa liian isolla vaihteella niin, että moottorin ääni olisi hiljaisempi ja sillä tavalla minä kuulin paremmin. Ne ähisivät ja jompikumpi, minä luulen että nainen, ynisi välillä sillä lailla rytmikkäästi. Ja kun minä yritin kuulla oikein tarkasti moottorin ja renkaiden äänen yli, kuulin kuinka sen naisen pillu litisi. Se litisi ihan oikeasti. Jätkät oli joskus puhuneet, että nainen tulee märäksi, mutta minä en ollut tajunnut, että se tulee niin märäksi, että siitä kuluu litinä, kun kyrpä menee sisään ja ulos. Ja niin kova litinä, että se kuuluu Angliankin äänen yli.

Ja silloin minä olin muistanut kuinka ihan pienenä poikana olin kuullut aivan pimeässä makuuhuoneessa samanlaista litsahtelua ja pieniä huokauksia, enkä ollut tiennyt, mitä se on. Olin kysynyt ääneen isältä ja äidiltä, mutta silloin se ääni oli loppunut, eivätkä he olleet vastanneet. Siinä Angliassa minä sitten tajusin, että olin kuullut, kuinka minun äidin vittu oli litissyt.

Minä ajattelin juuri sitä äidin vitun litinää, kun se tyttö puhui minulle. Minulla meni ihan pasmat sekaisin, mutta sitten ilmeni, että me ollaankin tuttuja kansakoulusta ja oli aika huikeata jutella niin kauniin tytön kanssa ihan vaan muina miehinä. Vaikka kyllä minulla aina tuppasi jauhot menemään kurkkuun, kun se hymyili minulle ja minä tajusin, että siinä ihan vieressä, melkein käden ulottuvilla sillä Raililla oli samanlainen vittu kuin silloin Anglian takapenkillä. Siellä pikkuhousuissa, Railin sylissä, melkein näkyvissä, muutama sentti hameenhelmaa vain pikkuhousujen päällä. Ja se litisisi ihan samalla lailla, jos minä pistäisin käden sinne helman alle ja koittaisin sitä vittua. Osmo sanoi, että silloin tietää, että tyttö aikoo antaa, jos pääsee pistämään sormen sen vittuun.

Sohvalla makaava Asko vaikenee. Kaljupäinen mies kirjoittaa muistilehtiöönsä.

Mauno

Baari Kalliossa joskus 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä. Harmahtavaihoinen mies, jolla on pitkähkö parransänki katsoo kiinteästi tyhjää tuoppiaan. Pöydällä on vielä monta muuta tyhjänä. Vastapäätä istuu hänen kumppaninsa, joka on nähnyt elämää yhtä paljon kuin toinenkin. Ystävä tönäisee sänkileukaista miestä olkapäähän.

- Kerro, Manu, taas se juttu siitä juhannuksesta. Se on niin saatanan hyvä juttu.

- Enkä perkele kerro. Mä luulen, että just siitä yöstä koko mun alamäki oikein alkoi.

- Älä puhu paskaa. Kerro nyt. Minä haen sulle tuopin, jos kerrot.

Näkyy, että pieni kyynel on herahtanut sänkileukaisen silmäkulmaan, mutta nyt hän nostaa katseensa.

- No hae se vitun kalja. Minä kerron sitten.

Saatuaan oluen ja otettuaan siitä siemauksen hän aloittaa monotonisella äänellä:

Niin se oli juhannusaattona. Minun piti saada pussit tyhjennettyä johonkin. Kaikki oli mennyt päin helvettiä. Kolme kuukautta lentokenttätyömaalla niin ettei alle viisikymmentävuotiasta naista näkyvissäkään. Ja sitten juhannusaattona minä pääsin pois ja laskin yhden Liisan varaan. Mutta se keksikin ruveta riitelemään jostakin älyttömästä pikkuasiasta. Oli pakko lähteä etsimään pillua tanssiravintolasta. Sellainen tummatukkainen kaunis daami vaikutti lupaavan huorahtavalta, isot korvarenkaat ja kaikki. Mutta joku siinä pani kuitenkin epäilemään, että antaakohan se kuitenkaan. Minulla oli sen verran pakottava paine palleissa, että päätin, etten ota sitä riskiä, että koko illan piiritän sitä ja sitten kenties kumminkin saan pakit. Niinpä minä päätin laittaa kaikki yhden kortin varaan ja pöytäliinan suojissa kouraisin sitä hameen alta suoraan vitusta. Siinä on tasan kaksi mahdollista lopputulosta: joko se antaa tai sitten ei.

Friidu ei antanut. Se veti litsarin poskelle. Sen nyt vielä olisi kestänyt. Mutta sitten ilmeni, että akka olikin mustalainen. Voi saatana. Miksei mustalaishuorat pidä mustalaisvaatteita? Miksi helvetissä jotkut niistä päättää rippikouluikäisenä alkaa pitää valkolaisvaatteita? Muija alkoi huutaa kuin palosireeni ja hetkessä siihen ilmestyi joku musu pussihousuissa ja eukko selitti sille jotain ja sitten mannella olikin jo puukko handussa.

Oli ihan tipalla, että minä ehdin haneen. Juoksin ulos ravintolasta ja silloin oli jo neljä äijää perässä. Ehdin autoon ennen kuin ne sai kiinni ja sitten ne lähti omalla koslalla perään. Kauan ne roikkuivat perässä, mutta ei Mossella lopulta ollut mitään jakoa, kun minulla oli Taunus alla. Sinne jäivät pölyä nielemään.

Ajelin eteenpäin ja näin sitten tienviitan tanssipaikalle. Ajattelin, että kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tuolta eivät musut minua löydä ja tuolta minä löydän pillua. Parkkipaikalla tulin kuitenkin ajatelleeksi, että jos mannet seuraavat perässä ja näkevät Taunuksen, ne alkavat etsiä minua. Jos eivät näe Taunusta, jatkavat matkaa. Niinpä ajoin pirssin parkkipaikalta lähtevää kapeaa pikkutietä pitkin jonkin matkan päähän näkymättömiin.

Kokko rannassa oli jo täydessä roihussa. Maleksin sen ympärillä katsellen tarjontaa. Pääasiassa pelkkiä pareja nojailemassa toisiinsa, rohkeimmat suutelemassa. Toisella puolella kokkoa oli valaistu lava. Siihen aikaan oli paljon näitä pelkkään kesäkäyttöön tarkoitettuja. Oikeastaan pelkkä tanssilattia ja kuutosparrujen kannattelema katto, joka ulottui räystäänä melkein metrin verran yli tanssilattian. Lavan seininä toimi vyötärön korkuinen laudoitus, jonka päällä istui siellä täällä miehiä tupakalla, jokunen herkullinen pimukin. Lavan toisessa päässä soittokoroke, jolla Reijo Taipale lauloi ”Yön hetkiä”.

Kokon toisella puolella parinkymmenen metrin päässä alkoi koivumetsä. Yksi ja toinenkin pari liukui hissuksiin kokon valopiiristä puiden hämärään. Sinne minunkin olisi tarkoitus suunnistaa, kunhan ensin selviäisi kenen kanssa. Ja se selviäisi parhaiten lavalla.

Lavan toisessa laidassa oli lihatiski. Tyttöjä, tyttöjä, tyttöjä, naisia, naisia, naisia. Paljon oli aivan nuoria maalaispimuja, joilta saisi vongata koko illan ja sittenkin voisi jäädä saamatta. Kypsempiä yli kaksivitosia tai kolmekymppisiä ei rivissä paljoa ollut, ne vaikuttivat melkein kaikki jo varatuilta ja olivat jo tanssimassa tai kokolla. Tai metsässä. Harmi, vaikka niillä ei liha enää niin kiinteää olekaan, niin niiden kanssa ei yleensä tarvitse luritella niin pitkään.

Runsaan metrin verran tyttörivin edessä oli miesten rivi yhtä tiiviissä kuin tytötkin. Tungin itseni aivan eturiviin. Suoraan edessä oli lyhyenläntä pullea tyttö ruskeassa minihameessa ja tiukassa puserossa. Koetti tavoittaa katsettani. Oikein hyvät tissit. Mutta ihan selvästi maajussin tyttö, joka oli juuri päässyt rippikoulusta. Ei kannata, sen verran työtä se vaatisi, että en ehtisi enää tänä iltana kaupunkiin ennen kuin kapakat menevät kiinni. Vieressä vanhempi kotka, suunnilleen samanikäinen kuin minä ja aivan selvästi puutteessa. Mutta sen verran kolhon näköinen, että ei oikein innostanut. Mutta pistän muijan mieleen. Jos ei muuta löydy, niin tuota käyn polkaisemassa. Haravoin katseella pitkin riviä, mutta en oikein osannut heti päättää. Sitten mies- ja naisriviä erottavan kapean käytävän päähän ilmestyi vaalea kimuli, joka ei mennyt paikalleen riviin, vaan katseli etsivän näköisenä ympärilleen. Hän ei selvästikään ollut täkäläisiä, sen näki pukeutumisesta. Tissit oli kunnolla esillä eikä helmasta huulille ollut matkaa kuin yksi kullin luikaus. Se oli mitannut matkan nänneistä pilluun, lisännyt siihen neljä senttiä ja sillä lailla määritellyt hameen pituuden. Kaupunkilaishuora, aivan kuin minua varten.

Harppasin nopeasti meitä erottavat metrit ja kosketin kevyesti mimmin olkapäätä, koska hän katsoi juuri silloin toiseen suuntaan.

- Saanko luvan?

Hän kääntyi ja hetken luulin, että hän säikähti hiukan. Mutta olin väärässä. Tyttö mittasi minut nopeasti, hyväksyi – tietysti – ja nyökkäsi. Otin sitä kädestä ja vein lattialle.

Manu on rytmittänyt kertomustaan tauoilla, joiden aikana hän on ottanut siemauksen olutta. Nyt tuoppi on tyhjä.

- Hae mulle toinen kalja. Minä jatkan sitte.

Raili

Cat Stevens laulaa ”Mary dropped her pants in the sand, and let the parson come and take her hand”. Raili on jäänyt kuuntelemaan Cat Stevensiä hiljaa, ja havahtuu vasta, kun yksi tytöistä tönäisee häntä ja kehottaa jatkamaan.

Minulla kävi flaksi, niin kuin olin arvellutkin. Tanssin koko ajan. Aina uusi mies tuli eteen pokkaamaan ja vei lattialle, tanssittiin yksi tango ja sitten seisottiin nokikkain vähän aikaa. Silloin useimmat ainakin yrittivät jutella jotain. Sitten tanssittiin toinen tango. Mies vei minut takaisin riviin ja joka kerran minut haettiin uudestaan melkein heti. Se Cynthia-mekko oli taikaa.

Oli joitakin ihan kivoja poikia. Sitten oli joitain, jotka olivat hirveän kännissä. Jotkut tanssi ihanan hyvin, toiset kompuroivat. Useimmat tanssivat aivan kiltisti, mutta muutamat painautuivat ihan kiinni. Kerran yksi alkoi puristella minun takapuoltani. Se lopetti kuitenkin, kun minä uhkasin jättää sen siihen tanssilattialle. Yksi pyysi minua lähtemään ulos kokolle, mutta se oli niin vanha, varmasti paljon päälle kahdenkymmenenviiden. Eikä vaikuttanut erityisen älykkäältä.

Sitten kun sopiva poika pyytäisi ulos kokolle, niin kyllä lähtisin. Minä en ollut edes pussannut ketään Jounin jälkeen. Olisi niin mukava taas pidellä kädestä, suudella ja höpistä pehmeitä. Olisi mukava taas rakastellakin, mutta siitä minä olin varma, että pojan täytyisi seurustella ihan tosissaan – ja aika kauan – minun kanssani ennen kuin antaisin.

Ainahan ne olivat yrittämässä. Rintoja piti päästä puristelemaan. Sitten kun saa ne ymmärtämään, että käsien pitää pussaillessa pysyä siellä minun selkäpuolella, ne alkavat näprätä rintaliivien hakasia auki, jos kaula-aukko vain on takaa niin iso, että liivien hakasiin pääsee helposti käsiksi. Ihan niin kuin ne luulisivat, että minä päästän ne sitten rintoihin käsiksi, jos liivit valahtavat auki.

Me olimme jutelleet Hilkan kanssa kerran edellisenä kesänä tästä, ja hänellä oli aivan samanlaisia kokemuksia liivinhakasten aukaisijoista. Niinpä me kerran, ollessamme lähdössä tansseihin, puristimme toistemme rintaliivien hakaset hohtimilla kiinni. Minun senkertainen saattajani oli oikein kiltti poika, tyytyi vain suukkoihin eikä yrittänyt edes rintaa hipaista. Mutta naurusta ei tahtonut tulla loppua, kun Hilkka kertoi omasta sankaristaan.

Poika oli saattanut Hilkan kotiovelle ja siihen ne olivat jääneet toisiaan nuoleskelemaan. Hilkka oli päättäväisesti siirtänyt pojan kädet rinnoilta selkäpuolelle ja syventynyt sen jälkeen intohimoiseen suutelemiseen. Poika oli alkanut näprätä rintaliivien hakasia ja Hilkka oli antanut näprätä. Poika oli tietysti luullut, että Hilkalla ei ole mitään sitä vastaan, että liivit riisutaan ja oli innostunut oikein todella. ”Se varmaan luuli, että sitten kun liivit on auki, minä annan ottaa puseronkin pois ja käyn selälleni siihen heinikkoon tissit paljaana, jalkoja vähän vain levitän!” Poika oli askarrellut hakasten kanssa ainakin viisitoista minuuttia ennen kuin oli luovuttanut. Hilkka oli antanut hyvänyön suukon ja mennyt kotiin.

Minua nauratti, kun muistin jutun. Senhetkinen tanssittajani kysyi, mikä minua nauratti. Kerroin hänelle, mutta se ei ollut hänen mielestään ilmeisesti kovinkaan hauskaa. Hän vei minut takaisin seinustalle. Sitten Asko ilmestyi eteeni ja nyökkäsi ujosti.

Asko ei ollut kovinkaan hyvä tanssija, mutta tunsin oloni yhtä aikaa turvalliseksi ja varmaksi hänen seurassaan. Hän oli jotenkin niin söpö kaikessa ujoudessaan. Ja sitten kun hän alkoi oikein jutella, hän ei ollut ollenkaan tyhmä, vaikka olikin käynyt vain kansakoulun. Kun olimme tanssineet kaksi tangoamme ja Asko oli viemässä minua takaisin, huomasin, kuinka väsynyt olin. Olin tanssinut varmaan jo tunnin yhteen menoon.

- Kuule, minä olen ihan poikki ja on hirvee jano. Mennäänkö yhdessä juomaan limsat?

Yleensähän se on poika, joka ehdottaa. Ja silloin tietää, että se haluaa tehdä lähempää tuttavuutta. Jos tyttö haluaa, niin sen jälkeen ne voi alkaa tanssia vaan keskenään ja sitten poika pääsee saatille. Toisinaan tyttö menee takaisin seinustalle ja poika hakee sitä uudestaan ja ehdottaa taas limsalle menoa. Ja niin edelleen. Se on semmoista peliä. Mutta yleensä poika ehdottaa.

Tällä kertaa minä tulin ehdottaneeksi, mutta se johtui siitä, että minä olin ihan oikeasti janoinen ja väsynyt. Ajattelin, että me juodaan limsat ja sitten Asko tuo minut takaisin lavalle. Totta kai minä halusin löytää pojan, jonka kanssa sitten pussailisin kokkoa katsellen. Mutta minä olin nyt täällä jotenkin tositarkoituksella. Minä halusin löytää jonkun, jonka kanssa minä alkaisin seurustella. Joku pieni ääni takaraivossa kuiskutti minulle, että minä halusin rakastella. Mutta koska minulle ei nyt tulisi pieneen mieleenikään rakastella semmoista, jonka kanssa en seurustellut, niin minun piti löytää joku, jonka kanssa seurustelisin. Eikä Asko missään tapauksessa tulisi kysymykseen. Asko oli pienen maalaistalon poika, josta tulisi itsestäänkin maajussi eikä se ollut käynyt kuin kansakoulun.

Minä kirjoittaisin ensi vuonna ylioppilaaksi ja minun isäni oli Kansallispankin apulaisjohtaja ja äiti omisti kemikaalikaupan, joka oli siinä samassa talossa kuin Kansallispankki. Niin että ei siitä mitään tulisi. Kyllä Askon kanssa voisi vähän suudella ja semmoista, mutta jos sen kanssa rupeaisi seurustelemaan, niin Hilkka ja Sinikka nauraisivat ensin aivan kippurassa ja olisivat sitten ihan järkyttyneitä. Ei sitä kotiinkaan uskaltaisi viedä. Isä olisi jääkylmä ja äidille tulisi migreeni.

Asko osti minulle Apsin ja itselleen Palman ja Asko sytytti tupakan. Katselimme ihmisiä ympärillä, joimme limsaa pullon suusta ja juttelimme yhdestä suutelevasta pariskunnasta. Asko puhui todella hauskoja ja minua nauratti. Vaikka limsapullot oli jo juotu, niin kävelimme kokolle päin ja kävellessä kädet hipaisi toisiaan. Niin minä sitten otin Askon sormesta kiinni. Ja kohta me pideltiin oikein kunnolla kädestä. Sellainen vaan on tapana kokolla. Me katseltiin sitä kokkoa ja Asko väisti jotain ohikulkevaa paria niin, että sen kylki painautui minua vasten. Kun tilaa taas oli, se ei enää mennytkään kauemmas ja minä painauduin kohta sen kainaloon. Ihan meidän vieressä oli pariskunta, jotka ei katselleet kokkoa ollenkaan, vaan suutelivat silmät kiinni. Kokko kuumensi minun jalkoja ja polvia ja reisiä ja olkapäitä ja minä katselin vuorotellen liekkejä ja Askoa ja yhtäkkiä minä suutelin sitä.

Me painauduttiin toisiamme vasten ja suudeltiin ja imettiin toistemme huulia ja me kumpikin hengitettiin nopeasti ja se kokon polte meni minun Cynthia-mekkonikin alle ja alkoi polttaa vatsaa ja selkää ja rintoja ja pimppiäkin. Ja silloin minä huomasin, että Askolla oli ihan kovana. Asko yritti kääntyä vähän sillä lailla, etten minä huomaisi, mutta minä painoin itseni vielä tiukemmin Askoa ja sen kovaa kalua vasten. Sitten minä tajusin, mitä olin tehnyt ja irrottauduin Askosta ja olin olevinani niin kuin en olisi huomannut mitään.

- Mennään tanssimaan.

Pisamainen tyttö on jo kauan pitänyt sytyttämätöntä tulitikkua vesipiipun yllä, mutta ei ole raapaisulla halunnut keskeyttää Railin kertomusta. Nyt hän sytyttää vesipiipun, ja se alkaa kiertää ringissä. Tarina katkeaa, kun jokainen tyttö vuorollaan vetää savua keuhkoihinsa, pidättää hengitystään ja puhaltaa sen sitten ulos, kuka hengityksensä halliten, kuka alkaen yskiä.

Asko

Asko on vaiennut. Kaljupäinen mies antaa hiljaisuuden jatkua jonkin aikaa. Sitten hän kysyy.

- Tapasitko sinä tämän nuoren naisen uudestaan sitten tanssilavalla?

Asko karauttelee kurkkuaan hetken miettien mistä alkaisi:

Tanssilavan systeemi hermostutti minua aina. Minulla oli taskumatissa Jallua mukana ja minä otin pienen ryypyn siitä ennen kuin uskalsin mennä miesten riviin. Miesten silmät haravoivat tyttöjä, koettivat päättää. Tytöt katsovat miehiä, haravoivat nekin katseellaan. Ne koettivat tavoittaa sellaisen miehen katseen, jonka haluaisivat tanssittajakseen. Kenenkään katse ei koskaan pysähdy minun kohdalle. Sitten kun mies on tehnyt päätöksensä, hän astuu rivejä erottavan lattiakaistaleen yli kohti tyttöä, katsoo silmiin, nyökkää ja ojentaa kätensä. Tyttö ottaa kädestä ja pari lähtee pitkin rivien välistä polkua tanssilattialla vellovien muiden parien sekaan.

Minä valitsen aina jonkun vähän vaatimattomamman takarivistä. Joku oikein kaunis voisi antaa pakit. Joskus semmoista näkee. Vaikka yleensä se johtuu siitä, että mies on liian juovuksissa. Sitten kun tanssitaan, minä en yleensä keksi oikein mitään puhuttavaa. Kaksi kertaa minä olen pyytänyt tyttöä puffettiin limsalle, mutta ei se ole lähtenyt kummallakaan kerralla.

Minä näin Railin heti. Ja sitten joku haki sen tanssiin. Minä aloin katsella yhtä tummatukkaista, kukalliseen mekkoon pukeutunutta tyttöä. Se ei ollut ruma mutta ei oikeastaan kauniskaan. Kukaan ei hakenut sitä. Minä katselin sitä monen biisin ajan ja juuri kun meinasin mennä hakemaan sitä, lähdinkin takaisin ulos ja poltin tupakan. Sitten otin toisen huikan jallua ja menin takaisin. Tyttö oli vielä siellä ja kävin pokkaamassa sille. Tanssittiin. Vein sen takaisin. Ulos tupakalle. Sitten sama yhden toisen tytön kanssa. Taas kävin välillä ulkona tupakalla ja huikalla juuri ennen kuin hain.

Koko ajan näin Railin siellä täällä. Sitä oltiin aina tuomassa takaisin tai hakemassa uuteen tangoon. Se hymyili ja oli kaunis. Se tosiaan hallitsi koko tanssilattiaa ja kaikkien mielestä se oli selvästi kaikkein kaunein ja pelkästä viittauksesta kaikki miehet lakosi sen edessä. Se oli ihan selvästi kuningatar. Kun minä tanssin niiden tyttöjen kanssa, minä koetin aina tanssia lähellä Railia, mutta se liiti ympäriinsä kuin enkeli enkä minä nähnyt sitä kuin aina vilauksilta.

Minä olin valinnut minun kolmannen tanssitettavan, käynyt tupakalla ja taas huikalla. Astuin miehiä ja naisia erottavan railon yli sitä naista kohti ja yhtäkkiä Raili tuotiin suoraan minun eteeni. Näin kuinka Raili kiitti tanssittajaansa ja hymyili sille kauniisti. Silloin minä meninkin sen eteen ja katsoin sitä ja nyökkäsin.

Minä en ole koskaan tanssinut niin kevyesti ja helposti kuin Railin kanssa. Minä pidin toista kättäni sen vyötäröllä ja se tuntui unelta. En uskaltanut vetää sitä ihan itseeni kiinni, koska minulla seisoi koko ajan. Mutta pieni välimatka ei haitannut, koska saatoin koko ajan upottaa katseeni Railin tissien väliseen kuiluun, joka jatkui alaspäin, alaspäin, alaspäin, aivan lähelle valkoisen hameen helmaa.

Minä osasin jutellakin sen kanssa. Me puhuttiin siitä, kumpi on parempi laulaja, Reijo Taipale vai Markus Allan. Vaikka Raili on oppikoulussa, niin se ei ollut tiennyt, että Markus Allanin oikea nimi on Allan Isberg. Se oli outoa, ja aika hienoa, että tiesin jotain, mitä se ei tiennyt. Me kumpikin tykättiin enemmän Markus Allanista. Minä arvelin, että Raili tykkää Beatleseista, mutta onneksi se ei alkanut puhumaan niistä, koska niistä minä en olisi oikeastaan mitään tiennyt. Onneksi me puhuttiin vain tangolaulajista.

Kun se ehdotti, että lähdetään ulos limsalle, minua alkoi melkein huimata. Minulle tuli mieleen juttu Venäjän keisarinnasta, joka oli kovasti miesten perään. Se saattoi aamulla komentaa puoli komppaniaa ratsumiehiä riviin keisarin linnan pihalle. Kaikkien piti ottaa kulli näkyville. Sitten se tarkisti koko rivin. Ja sille, jonka kulli miellytti keisarinnaa eniten, ilmoitettiin, että se pääsisi ”ratsastamaan keisarillisessa satulassa”. Se tarkoitti, että se keisarinna antaisi sille.

Raili saisi kenet tahansa koko tanssilavalta, mutta se pyysi minua limsalle. Jotenkin minä pysyin kuitenkin tolkuissani ja sitten kun olin ostanut limsat, jäimme juttelemaan. Vähän matkan päässä oli lähempänä neljääkymmentä oleva pariskunta. Naisella oli punainen kukallinen mekko, jonka rintamus oli revetä isojen tissien ympärillä. Mies suuteli sitä kaulalle ja nainen puri miestä korvasta. Raili kysyi minulta:

- Voikohan tuon ikäiset ihmiset olla vastarakastuneita?

- Näkyykö niillä sormuksia sormessa?

- Ootas... joo... miehellä ainakin on sormus... Ja taitaa naisellakin olla. Kyllä ne on naimisissa!

- Mutta ei välttämättä keskenään!

Raili nauroi kippurassa minun vitsille. Kerrankin minä muistin vitsin oikealla hetkellä. Me lähdettiin kävelemään kokolle ja minä annoin muka vahingossa käteni hipaista Railin kättä ja se otti kuin ottikin siitä kiinni.

Kun se kokolla alkoi suudella ja painautui minun kyrpääni vasten, niin minä ajattelin, että se aikoo antaa nyt heti ja mietin, että uskaltaisinko minä koettaa sormella sen vittua. Se kuitenkin tahtoi lähteä tanssimaan ja minä ajattelin, että ehkä se ei sittenkään ollut huomannut, että minulla seisoi. Olin tyytyväinen, etten ollut laittanut kättä hameen alle. Sitten minä ajattelin, että ehkä se kuitenkin aikoo antaa, mutta haluaa tanssia ensin.

Tanssilavan portaille oli kertynyt iso joukko ihmisiä eikä siitä päässyt läpi. Siinä oli joitain mustalaisia, joita järjestysmiehet eivät päästäneet lavalle. Osa väestä oli mannejen puolella ja huusivat järjestysmiehille ja osa väestä huusi manneille. Me yritimme päästä läpi ja ihmiset tönivät ja velloivat ja yhtäkkiä Railin käsi irtosi minun kädestä ja minä kadotin sen näkyvistä.

Kun minä lopulta pääsin sisälle ja aloin etsiä Railia, näin sen tanssivan jonkun miehen kanssa.

- Miltä tuntui huomata tämä Raili tanssimassa toisen miehen kanssa?

- No miltäköhän se perkele nyt sitten mahtoi oikein tuntua! Saatana niin!

Asko vaikeni, eikä avannut suutaan pitkään aikaan.

Raili

Kaikki tytöt ovat hetken omissa ajatuksissaan. Sitten yksi heistä nostaa katseensa Railiin.

- Sinä et sitten kumminkaan ollut sen Askon kanssa. Kenen kanssa sitten?

Miehellä oli poolopaita ja vakosamettiliivi. Se oli täysin erilainen kuin kukaan koko tanssilavalla. Kaikilla muilla miehillä oli puku ja kravatti ja nenäliina rintataskussa. Mauno oli niin boheemi. Se sanoi nimekseen Mauno ja minä olin varma, ettei sitä kukaan kutsuisi Manuksi. Ja se oli niin herrasmies, oikea gentlemanni. Puhui kauniisti ja hymyili ihanasti. Kun kaksi tanssia oli tanssittu, oli ihan selvää, että Mauno ei veisi minua takaisin seinustalle, vaan me tanssisimme lisää. Hän ei edes kysynyt, niin selvää se oli.

Mauno oli tosi vanha, mutta minua se ei haitannut. Kiitin mielessäni Luojaa kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että olin älynnyt lopettaa sen pussailun Askon kanssa kokolla ja lähteä takaisin. Pari kertaa muistin sen, kuinka olin painautunut Askon jäykkää kalua vasten ja punastuin ajatuksesta. Sitten työnsin koko muiston pois mielestä. Se oli helppoa. Maunon kanssa tanssiminen ja juttelu tanssin välissä sai helposti kaiken unohtumaan.

Tai ei me oikeastaan paljoa juteltu. Me tanssimme vain, ihan kiinni toisissamme. Ja jotain kuuden kappaleen jälkeen Mauno kysyi: ”Mennäänkö?” Me lähdimme kokolle, mutta emme ehtineet lähellekään roihua, kun Mauno jo suuteli minua ja sytytti roihun minuun. Se oli ihanaa, eikä kukaan ollut koskaan suudellut minua niin, työnsi kielensä suuhuni ja minä aloin imeä sen kieltä ja silloin minun polvet notkahtivat ja Cynthia-mekon sisällä alkoi tuntua joka paikassa yhtä kuumalta kuin silloin aikaisemmin kokolla. Enkä pannut yhtään vastaan, kun Mauno alkoi taluttaa minua lavan toisella puolella olevaa koivikkoa kohti.

Se laittoi kätensä minun ympärilleni ja silloin sen hiha nousi ylös ja minä näin, että siinä oli tatuointi. Siitä minä arvasin, että Mauno oli merimies. Tatuointeja on vain merillä tai vankilassa olleilla. Arvelin, että Mauno oli merikapteeni ja se tuntui ihanan romanttiselta. Metsän reunassa pysähdyin ja suutelin sitä tatuointia ja näykkäsin sitä hampailla ja silloin Mauno otti minun takapuolesta kiinni ja painoi minun vatsani tiukasti itseään vasten ja tunsin selvästi, kuinka sillä seisoi. Mauno paineli hiljaa minun pyllyäni ja minä hieroin vatsaani häntä vasten ja tunsin, kuinka hirveän kova hän oli ja minun pöksyt tulivat aivan märäksi. Nojasin päätäni hänen rintaansa vasten ja hieroin itseäni häntä vasten ja toivoin, että hän laittaisi kätensä minun jalkojeni väliin.

Mutta ei hän laittanut, vaan otti taas kädestä ja lähti viemään minua puiden lomaan. Minä tiesin jo, mitä varten se minua vei ja minä olin niin jännittynyt, että oli vaikea hengittää. Me emme olleet metsässä yksin. Siellä oli muitakin pareja ja ne nojasivat toisiinsa ja suutelivat. Yhden pensaan takana joku pari rakasteli. Tiedän sen, koska minä kuulin äänen: sellaisen katkonaisen miehen huohotuksen ja naisen hiljaisen ”aah... aah... aah” ja minä tajusin, että joku mies työntää siellä pensaan takana kaluaan naiseen ja joka työnnöllä nainen sanoo sen ”aah”. Me menimme syvemmälle metsään, koska halusimme olla kahden, mutta sitten törmäsimme siihen vanhempaan pariskuntaan, josta olimme puhuneet Askon kanssa. Naisen punaisen mekon miehusta oli nyt auki ja toinen iso rinta oli paljaana. Nänni oli hirveän suuri ja mies suuteli sitä rintaa ja nainen hieroi kädellään sen miehen housun etumusta.

Me menimme vielä kauemmas ja yhtäkkiä ei ollut enää ketään lähellä. Musiikki ja Reijo Taipaleen laulu kuului selvästi ja puiden välistä loimotti kokko. Kun oli juhannusyö, oli kuitenkin ihan valoisaa. Mietin, että mitähän Mauno ajattelisi, jos hieroisin kädelläni häntä samalla tavalla kuin se punamekkoinen nainen miestään. Mutta en ehtinyt kuin hipaista häntä. Mauno painoi minut nojaamaan ison koivun oksattomaan runkoon ja laittoi kätensä hameen alle. Ripustauduin hänen kaulaansa ja suutelin ja työnsin kieltäni hänen suuhunsa, samalla kun tunsin käden painavan kerran pimppiäni ja menevän sitten sukkahousujen ja alushousujen sisään ja sitten paljaalle pimpille ja sitten sormi meni sisään ja minä vinkaisin, kun se tuntui niin ihanalta. Mauno alkoi vetää housuja alemmas ja minua harmitti, että minulla oli sukkahousut jalassa. Paljon mieluummin olisin kesällä ilman, mutta ei tansseihin voi mennä ilman sukkahousuja, paljain säärin. Kaikki luulisivat köyhäksi.

Mauno oli yhtä kiihkossa kuin minäkin ja silloin tajusin suhahtaa hänelle: ”Onhan sinulla ehkäisyväline?” mihin Mauno vastasi englanniksi, merimies kun oli: ”No problem”. Se tuntui todella tyylikkäältä. Sen sormi liikkui koko ajan minun sisällä ja tuntui ihanalta, ja ykskaks minun pöksyt ja sukkahousut olivat nilkoissa ja Maunon vetoketju auki ja minä tunsin, kuinka hänen kalunsa oli minun pimppiä vasten. En tajunnut kuinka hän oli ehtinyt laittaa kondomin paikalleen niin nopeasti, mutta siinä Maunon kova ja kuuma kanki jo oli. Ei mitään sellaista sähläämistä kuin Jounilla. Minä potkin kengän pois toisesta jalastani, että sain sukkahousut ja pöksyt kokonaan pois, niin että sain levitettyä vähän jalkojani. Mauno otti toisesta reidestä kiinni ja nosti minun jalkani ylös ja alkoi sitten työntää sisään. Mutta ei se oikein onnistunut, kun minä olin niin paljon lyhyempi kuin hän ja silloin se tarttui molemmin käsin minun pakaroiden alta ja nosti minut kokonaan ilmaan. Minä levitin jalkani hänen ympärilleen ja kun hän laski minua alemmas, hänen kalunsa sujahti minuun kuin kuuma veitsi voihin.

Minä luulin halkeavani. Kiljaisin. Roikuin kuin henkeni hädässä Maunon kaulassa. Hän alkoi hypittää minua ylös-alas ja joka kerralla hänen taikasauvansa tuli vähän ulos ja meni sitten taas takaisin sisään ja tuntui joka kerran aina ihanammalta. Minä kuulin taas ”aah”-äänen samassa tahdissa ja tajusin, että se tulee minun kurkustani. Mauno hypitti minua, hän oli niin vahva! Hän hypitti ja minä kiedoin jalkani hänen ympärilleen ja suljin silmäni. Mauno hypitti ja hypitti ja tunsin, kuinka joku aivan uusi tunne alkoi kerääntyä minuun. Se kasvoi ja kasvoi ja kasvoi...

Sitten kuulin jonkun huudon aivan läheltä ja seuraava, minkä tajusin silmäni avatessani, oli että istuin paljaalle pyllylleni pudonneena puun juurella. Mauno oli sujahtanut ulos minusta yhtä nopeasti kuin oli minuun tullutkin ja hän oli pudottanut minut ja hävinnyt.

Kolme tyttöä ovat kaikki jännittyneinä kumartuneina Railia kohti ja odottavat lisäselitystä. Kun sitä ei ala tulla, he yksi toisensa jälkeen alkavat hoputtaa:

- No mitä siinä tapahtui?

- Minne se hävis?

Mauno

Sillä aikaa kun Maunon ystävä on hakemassa tiskiltä olutta, tarjoilija käy keräämässä tyhjät pullot pois. Joku laittaa jukeboxista soimaan Rauli Somerjoen ”Tähdet, tähdet”. Ystävä tuo tuopin Maunon eteen ja tämä jatkaa:

Friidu oli todella tyylikäs ja viileä. Sanoi se nimensäkin, mutta minä en oikein kuullut. Se oli tullut tanssipaikalle hakemaan munaa, ja me teimme sellaisen sanattoman sopimuksen, että tanssitaan ensin hiukan ja sitten lähdetään panemaan. Harvoin minä olen tavannut niin määrätietoista mulkkuhaukkaa. Jo matkalla pusikkoon se pysähtyi ja alkoi härnätä kyrpää. Saatana mikä kinkku. Se pusikko oli ihan täynnä nussivia pareja ja meidän piti mennä aika kauas, että päästiin hommiin.

Minulla oli pussit niin täynnä, että en edes tissejä koittanut, menin ihan suoraan vitulle vain. Mutta ei se mimmikään mitään esileikkiä hinkunut. Kiire oli silläkin kyrpää saada. Vähän minä säikähdin, kun se alkoi kysellä kortonkia. Valehtelin, että asia on kunnossa ja aloin pelätä, että se hannaa ihan viime hetkellä. Se selvästi tiesi nämä jutut eikä aikonut mitään tauteja riskeerata. Mutta se oli niin kiimassa, että minä ajattelin, että jos minä lirputan sitä sormella koko ajan enkä päästä sitä hetkeksikään ajattelemaan ja painan sitten yksin tein paljaan sisään, niin ei se sitten enää kumin perään itke, kun vahinko on jo tapahtunut. Ja ihan oikein minä laskinkin.

Ne saatanan sukkahousut vain meinasi tuottaa ongelman: ne piti riisua yhdellä kädellä, kun toinen käsi täytyi pitää töissä vitussa. Tussu ei ollut kovin karvainen, mutta helvetin märkä se oli! Se oikein lotisi ja käsi oli rannetta myöten limassa. Toisella kädellä minä sain ne sukkahousut sentään nyhdettyä alas ja muija hoiti itse loput. Niin lyhyt se oli, että piti nostaa syliin. Ja ahtaat oli huoralla paikat kuin Pielaveden kirkossa. Ämmä vinkui ja minä panin. Jumalauta, se oli nannaa!

Niin kauan kuin sitä kesti. Minulla alkoi just kihelmöidä palleissa sillä lailla, että kohta roiskahtaa. Ja silloin joku huusi ihan siinä muutaman metrin päässä:

- Täällä se saatana on, Feija!

Ne oli ne perkeleen mannet. Kuinka helvetissä ne oli löytäneet sinne tanssipaikalle? Ja kuinka ne oli vielä löytäneet minut sieltä koivikosta? Eihän siellä pimeä ollut, ei sillä, mutta että kuinka helvetissä!? Siinä se sama sälli kuitenkin nyt oli kuin aikaisemmin kapakassa. Se alkoi hamuta taskuaan. Ja silloin minä lähdin.

Aluskasvillisuus rytisi, kun minä loikin pitkin metsää. Musu perässä. Ja jossain siellä vähän kauempana ilmeisesti se Feija. Mitään kättä pidempää minulla ei ollut mukana ja alkoi jo vähän karmia. Minä olin kumminkin nopeampi juoksemaan ja jossain vaiheessa manne kompastui ja jäi paljon jälkeen. Ja sitten niitä yhtäkkiä ei ollut missään.

Tulin pienelle metsätielle ja aloin kävellä sitä pitkin. Jonkun ajan päästä huomasin tiellä punaisen Taunuksen keulan. Melkein aloin hihkua hyvää tuuriani: minä olin aivan sattumalta päätynyt oman kiesin luokse. Nyt vain rattiin ja helvetin äkkiä pois täältä. Onneksi en kuitenkaan hihkunut. Kun olin aivan auton vieressä, sen toiselta puolelta nousi seisomaan joku, joka oli istuskellut maassa auton takana. Pussihousut.

Onneksi se oli selin. Mahdollisimman äänettömästi minä syöksyin juhannusruusupuskaan, joka kasvoi tien penkassa. Perkele, kuinka ruusun piikit repivät. Sieltä minä näin, että toinenkin kaveri nousi seisomaan. Ne jutteli jotain, mitä minä en ymmärtänyt, mustalaiskieltä se kai oli. Selvästi ne oli löytäneet minun auton ja kaksi oli jäänyt vahtimaan auton luo ja kaksi etsimään minua lavalta. Mitään ei ollut tehtävissä. Minä vain odotin. Musiikki kuului selvästi ja kokko loimotti. Olin tehnyt pitkän kierroksen metsässä ja tajusin, että auto oli parkissa aika lähellä paikkaa, missä panin sitä gimmaa.

Vähän ajan päästä kaksi muuta kundia tuli paikalle. Ne puhui jotain nopeasti ja sitten se, jota oli sanottu Feijaksi, piiloutui pusikon taakse tien toiselle puolelle ja kolme muuta lähtivät puolijuoksua tietä pitkin tanssilavaa kohti.

Maunon ystävä on kuullut tarinan ennenkin ja tietää, ettei se suinkaan ole vielä lopussa. Mauno tietää, että ystävä tietää ja pitää siksi taidepaussin. Kaivaa taskustaan rypistyneen norttiaskin ja toteaa sen tyhjäksi. Ystävä kaivaa nopeasti omansa esille ja tarjoaa Maunolle.

Raili

Raili näyttää elävän uudelleen vuosien takaista tapahtumaa. Hän istuu silmät kiinni eikä näytä edes kuulevan ystävättärien aina kovaäänisemmiksi muuttuvia kehotuksia. Lopulta hän aukaisee silmänsä ja katsoo edessään olevan kynttilän liekkiä. Muut vaikenevat.

Olin aivan kuin unessa. Istuin maassa ja otin sukkahousut käteeni. Ne olivat revenneet. Laitoin kengän jalkaani, nousin ylös ja aloin kompuroida kokkoa kohti. Vähän matkan kuljettuani tajusin, että hylätessäni sukkahousut olin unohtanut laittaa alushousutkin jalkaani. Käännyin takaisin, mutta kaikki koivut näyttivät samanlaisilta enkä löytänyt pöksyjäni. Minun oli lähdettävä kokon loimotusta kohti, koska joku pariskunta ilmestyi aivan viereeni.

Kuljin eteenpäin ja Cynthia-mekkoni tuntui nyt kovin, kovin lyhyeltä. Kuljin ohi maassa makaavan pariskunnan: Mies makasi naisen päällä ja hänen vaalea takapuolensa loisti hämärän kesäyön keskellä, se liikkui ylös ja alas naisen säärien välissä. Nainen piteli reisistään kiinni ja veti niitä rintojaan vasten. Kuljin pysähtymättä ohi, mutta niskani melkein nyrjähti, kun en saanut silmiäni irti vaaleasta ylös-alas pumppaavasta laikusta heinikossa.

Sitten melkein törmäsin punamekkoiseen naiseen ja hänen mieheensä. Naisen rinnat olivat edelleenkin paljaina, mutta nyt hän oli polvillaan maassa. Mies seisoi hänen edessään ja hän piti naisen päästä kiinni, nainen piti kieltään pitkällä ulkona suustaan, miehen kalu oli ulkona housuista. Se naisen kieli nuoli sitä. Matkaa oli varmaankin vain kolme metriä, mutta kumpikaan ei huomannut minua. Pysähdyin tuijottamaan. Nyt minä näin ensimmäistä kertaa elämässäni jäykän miehen kalun. Kullin. Kyrvän. Tuommoisella Jouni oli minun ehtani vienyt ja tuommoiseen Mauno oli minut äsken seivästänyt.

Kyrpä hohti vaaleana tummaa vihreyttä vasten ja sen pää oli aivan tumma. Katsoin sitä kuin hypnotisoituna. Sitten nainen otti sen tumman pään sisälle suuhunsa ja alkoi imeä sitä. Samalla hän tarttui sen varteen ja alkoi liikuttaa kättään edestakaisin. Mies päästi pitkän huokauksen ja minä havahduin ääneen. Tajusin, että minun käteni oli jotenkin joutunut hameenhelman alle, paljaalle pimpilleni, ja sormi hyväili sitä hiljaa. Tunsin yhtäkkiä itseni naiseksi. En enää pikkutytöksi, vaan yhtä naiseksi kuin tuo punamekkoinen. Painoin sormeni vähän matkaa sisälleni ja tunsin, kuinka märkä olin edelleen. Silloin mies käänsi päätään vähän ja huomasi minut. Hän ei eleelläkään reagoinut, katsoi vain silmiini ja laski sitten katseensa alemmas. Mitään ajattelematta nostin toisella kädellä helmaa sen viisi senttiä, mitä tarvittiin ja näytin vittuni hänelle. Katsoin hänen silmiään, jotka katsoivat, kuinka vedin märän sormeni ulos ja hieroin sillä sitä kohtaa, mikä tuntui kaikkein parhaalta, vähän reiän yläpuolella.

Sitten minua alkoi hävettää ja juoksin kompastellen pois. Vedin toisella kädellä hameenhelmaa alemmas ja mietin, pitäisikö minun etsiä Sinikka ja Hilkka, vai pitäisikö minun nimenomaan olla etsimättä heitä ennen kuin löytäisin jostain pöksyt. Mutta en keksinyt, mistä täältä voisi löytää joutilaita pöksyjä. Koivikko loppui ja olin tanssilavan edessä. En uskaltanut mennä kokon lähelle, vaan seisoin vain neuvottomana paikoillani. Yhtäkkiä edessäni seisoi Asko.

Me vain katsoimme toisiamme vähän aikaa. Tulen väike hänen kasvoillaan muistutti siitä, kun olimme aikaisemmin kokon äärellä ja hänen kyrpänsä painui minua vasten. Tunsin itseni taas naiseksi. Toisella kädellä pidin helmastani kiinni ja toisella kädellä otin häntä kädestä kiinni: ”Tule”. Mutta en minä nyt voinut noin vain sanoa pojalle, että tule naimaan minua. Minä muistin, kuinka lapsena kun yritettiin houkutella kaveri vaikka kulkemaan ovesta, jonka päälle oli laitettu ämpärillinen vettä, sanottiin: ”Tuu katsomaan yhtä juttua”, vaikka mitään juttua ei ollutkaan.

Niinpä minä sanoin Askolle: ”Tule, mä haluan näyttää sulle yhden jutun”. Ja Asko lähti kulkemaan minun käsipuolessani koivikkoon.

Raili hyppää jaloilleen.

- Ja jatko vaatii kyllä yhden pullon punkkua.

Hän hakee toisesta huoneesta pullon ”Vin Rouge d'Algerieta”, kiertää korkin irti, siemaisee pullosta hiukan ja laittaa sen sitten kiertämään.

Asko

Kaljupää keskeyttää lopulta Askon hiljaisuuden:

- Muistot voivat yllättää tuskallisuudellaan vielä vuosienkin kuluttua. Näitkö tätä Railia enää koskaan tämän jälkeen?

Asko näyttää hymähtävän, jatkaa sitten:

Kun olin menettänyt Railin sille vanhalle äijälle, minulta meni maku koko juhannustansseihin. Lähdin kokolle takaisin, mutta siellä ei kovin kauaa viitsinyt seisoskella yksin, kun kaikki muut olivat pareittain. Vähän aikaa seisoin tupakalla poikajoukossa, mutta puheenaiheet eivät oikein kiinnostaneet. Ajatus tanssimaan menosta ei huvittanut yhtään. Poltin ketjussa muutaman tupakan ja lähdin sitten kuselle metsän reunaan.

Siinä lorotellessani aloin kuulla, kuinka jossain lähellä nussittiin, semmoista ähinää ja voihketta kuului pensaikosta. Kulli kävi hetkessä ihan niin kovaksi, että se oli hankala sulloa takaisin housuihin. Vitutti aivan sanomattomasti. Ja sitten näin Railin. Se seisoi syrjemmällä, piteli hameenhelmastaan ja tuijotti kauempana olevaa kokkoa. Menin sen eteen ja me katseltiin toisiamme. Sitten se pyysi minua lähtemään katsomaan jotain juttua. Otimme toisiamme kädestä ja menimme metsään.

Vilkuilin sitä syrjäsilmällä. En tajunnut mistään mitään. Toisella kädellä se veti minua eteenpäin ja toisella kädellä se veti hamettaan alaspäin. Olinhan minä ennenkin tiennyt, että täällä koivikossa käydään panemassa, mutta minä en ennen ollut ollut täällä. Paitsi sitä panemisääntä, jonka kuulin kustessani, panin merkille ainakin kaksi paria, jotka olivat touhussa. Näin ne syrjäsilmällä aika kaukaa, mutta se oli aika kiihottavaa. Ajattelin, että Raili aikoo antaa, mutta sitten toisaalta tuntui, että ehkä ei kuitenkaan. Miksi ihmeessä se kiskoo mekkoaan tuolla tavalla?

Sitten Raili pysähtyi kuin seinään. Vähän matkan päässä meidän edessämme oli sama pariskunta, josta minä olin sanonut, etteivät ne ole ainakaan keskenään naimisissa. Nainen nojasi molemmilla käsillään yhden koivun oksaan sillä lailla, että sen selkä oli melkein vaakasuorassa. Sen isot tissit oli paljaana ja roikkui maata kohti. Mekon se oli käärinyt vyötäisilleen ja pyöreä iso perse oli ihan paljaana. Jalat oli harallaan ja sen takana oli mies polvillaan ja naamansa se oli painanut reisien väliin, ihan vittuun kiinni.

Raili ja minä jähmetyttiin ensin paikoillemme, sitten Raili tuli minun kainalooni ja me vähän niin kuin piilouduttiin yhden puun taakse. Minä vilkaisin Railia ja sen suu oli puoliksi auki ja se tuijotti pariskuntaa. Jos ihmisellä voi olla kiimainen ilme, niin Raililla oli just sellainen. Vaikka oli varmaan minullakin.

Sitten se mies veti naamansa sen naisen pillusta ja nousi seisomaan. Silloin meillä oli ihan suora näköala naisen reisien väliin. Pillukarvat oli ihan mustat ja ne tursusivat reisien välistä hirveän pitkinä ja tuuheina. Sitä karvaa kasvoi persvaossakin. Miehen kyrpä sojotti ulkona housuista, mutta se laski housunsa kokonaan ja otti sitten toisella kädellä naista perseestä kiinni ja toisella kädellä tarttui kulliinsa ja työnsi sen sisään. Nainen alkoi huokailla, kun mies työnteli hitaasti ja piteli nyt molemmilla käsillä perseestä. Ne keinui siinä aika kauan ja nainen alkoi pikkuhiljaa sitten inahdella kovemmalla äänellä. Tissit heilahteli samassa tahdissa kuin se mies puski. Sitten se mies alkoi painella nopeammin ja silloin nainen alkoi pitää kovempaa ääntä. Vaikka välimatkaa oli paljon enemmän kuin Angliassa, niin vitun litsahdus kuului ihan selvästi joka kerran, kun mies painoi parrun pohjaan. Lopulta se mies tarttui naista niistä heiluvista utareista, alkoi läiskyttää sen persettä kuin raivopäinen ja örähteli koko ajan. Nainen kiljui ja viskoi päätään. Sitten ne vain nytkähteli vähän aikaa ja olivat ihan hiljaa.

Raili puristi minua kädestä ja kun minä vilkaisin sitä, niin minä huomasin, että se käsi, millä se oli pidellyt hameenhelmaa, olikin nyt helman alla. Se katsoi minua ja otti kätensä helman alta ja hieraisi sillä housujen päältä minun kulliani, joka oli niin jäykkä, että nivusia pakotti. Sitten Raili veti minut kädestä liikkeelle ja minä arvasin, että nyt etsitään paikkaa, jossa minä pääsen panemaan sitä.

Meillä kummallakin taisi olla kiire. Me mentiin semmoista puolijuoksua kuin metsässä nyt voi käsi kädessä mennä. Me haluttiin olla ihan kahden. Minusta ainakaan ei olisi tuntunut kovin hyvältä, jos joku olisi katsellut meitä samalla tavalla kuin me äsken sitä naista ja miestä. Eikä varmasti Railistakaan.

Puiden välistä näkyi auto. Se oli pysäytetty pienelle tielle, joka johti tanssilavalle. Tien päässä näkyi liikettä, mutta auto antoi hyvän näkösuojan. Me pysähdyttiin sen auton nokan eteen ja Raili suuteli minua. Se työnsi kielen syvälle minun suuhun ja sitten se imi minun kieleni omaan suuhunsa. Samalla se hieroi itseään minun kulliani vasten. Silloin minä päätin että nyt tai ei koskaan. Hivutin käteni, joka oli Railin selällä, ensin takapuolen päälle ja puristelin sitä hiukan. Se oli ihanan pyöreä ja Raili alkoi imeä minua vielä kiihkeämmin. Sitten liikutin kättä reidelle ja pikkuhiljaa etupuolelle. Sitten minä olinkin jo oikeastaan helman alla. Käsi osui Railin karvoihin. Sillä ei ollut housuja ollenkaan! Minua alkoi huimata, kun ajattelin, että silloin bussissakin sen pillu oli ollut ihan paljaana heti siinä hameen reunan takana! Ja meidän tanssiessamme! Sitten minä tajusin, että Raili oli ottanut housut pois vasta silloin, kun tuli hakemaan minua metsään. Siksi se oli vetänyt siitä hameenhelmasta alas. Se oli halunnut, etteivät muut kuin minä näkisi sen pillua.

Niin minä sitten ensi kertaa elämässäni sain kastaa sormeni likomärkään vittuun. Minä olin siis ensimmäistä kertaa vietellyt naisen ja nyt saanut sormella varmistettua, että se antaa. Eikä siinä kaikki. Raili lakkasi suutelemasta ja alkoi huokailla, mutta kohta se laskeutui polvilleen siihen tien keskellä olevalle kanervikolle, niin että sen pillu liukui minun ulottumattomiin. Sitten se aukaisi minun vyöni, pudotti housut nilkkoihin ja veti kalsarit alas. Minä olin aivan liikkumatta ja ajattelin vain, että voiko tämä oikeasti tapahtua. Katselin ylhäältäpäin, kuinka Raili otti minun kullista kiinni ja katseli sitä. Sitten se nuolaisi sitä kerran ja katseli taas. Ja sitten otti sen suuhunsa.

Minä en ollut tiennyt, että semmoista tunnetta voi olla olemassakaan. Taisin lakata pitkäksi aikaa hengittämästäkin. Raili ei liikuttanut kättään, imi vain. Mutta se riitti. Vähän ajan päästä minä tunsin, kuinka mehut lähti liikkeelle ja minä aloin nytkähdellä Railin suussa. Vaikka minä olin runkannut Jaatisen ladon takana, niin sitä kumminkin tuli aika paljon. Sitä pursui Railin suusta, vaikka se piti kullin koko ajan suussaan. Sitten se otti kullin ulos, piteli sitä samalla kädessään, kun katsoi ylös minun silmiin ja hymyili minulle. Sillä oli selvästi suu ihan täynnä. Sitten se päästi irti minun kullista ja pyyhkäisi kädellään spermat leualtaan ja sylkäisi sitten suunsa tyhjäksi maahan ja katsoi taas ylöspäin minuun. Se hymyili koko ajan, samalla kun se tarttui mekkonsa olkanauhoihin ja veti ne alas olkapäiden yli.

- Aukaise vähän mun vetskaria?

Se aikoi ihan selvästi näyttää minulle tissinsä. Minä kumarruin ja avasin lyhyen vetoketjun sen selästä, niin että rintaliivit tuli näkyviin.

- Aukase ne hakaset.

Minä aukaisin hakaset ja kyykistyin sitten alas Railin eteen, niin että polvet oli levällään ja takapuoli melkein kosketti kantapäitä. Se tuntui vähän oudolta, koska minulla oli päällä pikkutakki ja kravatti, mutta housut oli nilkoissa ja kulli osoitti siinä jalkojen välissä suoraan Railin kasvoihin. Se ei kuitenkaan katsonut sitä, vaan katseli minun silmiin koko ajan, samalla kun se veti hameen alemmas ja samalla pujotti kätensä pois niistä mekon henkseleistä. Minun silmät oli kyllä nauliutuneina koko ajan sen mekon rintamukseen. Ja sitten tissit oli ihan paljaina siinä minun edessä. Raililla oli samankokoiset tissit kuin minun äidillä, mutta vaikka se oli riisunut tissiliivit samalla kuin mekon yläosan, niin sen tissit oli ihan pystyssä. Ne ei roikkuneet yhtään alaspäin niin kuin äidillä. Sen nännit oli pienemmät kuin äidillä ja hämärässäkin minä näin, että ne oli vaaleanpunaiset. Minä katsoin niitä tissejä kauan ja juuri kun aioin ojentaa käteni koskeakseni, Raili kellahti taaksepäin selälleen kanervaan minun eteeni. Se koukisti polvensa ja levitti jalkansa ja minä näin sen vitun. Sillä oli vaalea karva, joka oli aika ohut. Ei ollenkaan semmoinen tuuhea musta mätäs kuin sillä punapukuisella. Minä olin nähnyt ennen vain pienten tyttöjen pilluja, ja ne olivat vain semmoinen viilto jalkojen välissä. Äidinkään pillua en ollut oikeastaan koskaan kunnolla nähnyt edes saunassa, kun silläkin on niin paksu tumma karva, ettei siitä näe läpi. Kun Railin karva oli niin ohut, niin sen pillu näkyi kunnolla ja nyt minä vasta oikein ymmärsin, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan ”häpyhuulet”. Ne oli selvästi paksut niin kuin huulet ja ne oli vähän auki niin, että niiden välistä näkyi ihan tummanpunaista.

Minun päässä kohisi. Asetuin polvilleni siihen Railin jalkojen väliin ja laitoin kädet sen tissien päälle. Katsoin vuorotellen tissejä ja pillua, samalla kun tunnustelin, miltä tuntuu puristella ihan oikeita tissejä. Ne oli sellaiset yhtä aikaa kovat ja pehmeät. Raili alkoi taas huokailla ja sitten se nosti jalkojaan vähän ilmaan ja veti polvia vielä enemmän koukkuun. Ne sen pillun huulet aukesi vielä enemmän ja silloin minä aloin laskeutua sen päälle. Nojasin toisella kädellä maahan ja toisella minä otin kullista kiinni. Se ei ollut tullut yhtään pehmeämmäksi siemensyöksynkään jälkeen, kun ne tissit ja vittu oli siinä näkyvissä. Laitoin kädellä kullin huulten väliin ja työnsin sitten vähän matkaa sisään. Kun minä laskeuduin kokonaan Railin päälle, niin kulli luiskahti vahingossa ulos. Mutta Raili otti siitä äkkiä kiinni ja laittoi sen takaisin. Sitten minä aloin nussia.

Kaljupää on lakannut kirjoittamasta. Hän vilkaisee nopeasti Askon suuntaan, nuolaisee huuliaan.

- Millaista ääntä sinun elimesi liike tytön sisällä aiheutti?

Raili

Kun kaikki olivat ottaneet siemauksensa algerialaista punaviiniä, pullo jäi Railin käteen.

Asko oli niin ujo ja söpö. Minä sain tehdä oikeastaan kaiken. En minä ollut tarkoittanut, että näkisimme sen pariskunnan siellä metsässä. Minä etsin vain jotain paikkaa, missä Asko olisi voinut käydä minun päälleni, mutta me törmättiin ties kuinka monennen kerran siihen punapukuiseen ja sen mieheen. Se oli kyllä ihanan syntistä. Ilman sitä naista minä en olisi kyllä keksinyt niitä juttuja, mitä minä Askon kanssa tein.

Minä siis ihan oikeasti maistoin sitä Askon kyrpää ja aloin sitten imeä sitä. Se oli fantastista, mutta minä luulin tukehtuvani, kun Askon siemenet tuli minun suuhun. Ja se kulli oli valtavan iso. Minä en yhtään osaa sanoa, oliko Jounilla tai Maunolla isompi tai pienempi, mutta Asko ainakin tuntui kamalan suurelta ja yhtä aikaa pehmeältä ja kovalta. Minä olin kyllä jotenkin huolissani siitä, että meillä ei ollut kondomia. Mutta kun Askolta tuli siemenet minun suuhuni, niin minä oikein riemastuin, koska minä ajattelin että nyt niitä ei enää riitä minun pilluuni. Ja sitten minä saatoin ihan ilman huolen häivää käydä selälleni ja olla oikein Nainen.

Kun Asko sitten lopulta ymmärsi alkaa panna minua, niin se tuntui vielä ihanammalta kuin Mauno ja ainakin sata kertaa ihanammalta kuin Jouni. Eikä se käynyt ollenkaan niin nopeasti kuin aikaisemmat. Varmaankin siksi että ne Askon siemenet oli jo tulleet minun suuhun. Me huohotettiin kamalasti ja Asko liikkui hirveän syvällä edestakaisin. Minä olin ihan täynnä Askoa, mutta halusin saada sen vieläkin syvemmälle ja otin reisistäni kiinni ja vedin niitä itseeni päin ja levitin samalla jalkojani vielä enemmän ja Asko painoi kulliaan vielä syvemmälle ja se alkoi panna aina nopeammin ja nopeammin. Minusta alkoi tuntua samalta kuin silloin juuri ennen kuin Mauno hävisi. Niin kuin jotain sähköä alkaisi kerääntyä koko ruumiiseen ja yhtäkkiä minä ihan kuin räjähdin ja kuulin, kuinka aloin kiljua.

Asko lopetti ja nousi käsivarsiensa varaan ja katsoi minua. Minusta tuntui, että koko naamani oli niin kuin kumia ja sain vaivalloisesti vain kuiskattua: ”Jatka vain”, koska minä halusin vieläkin ja tajusin, että Asko oli jotenkin pelästynyt. Minäkin melkein olin säikähtänyt, ja samalla tuntui niin hyvältä ettei koskaan ennen. Asko pani nyt hitaasti taas ja vähän ajan kuluttua kun minä olin saanut kunnolla puhekykyni takaisin, niin minä keksin vielä yhden jutun. Sanoin Askolle: ”Ollaan vähän toisella tavalla. Nouse pois hetkeksi minun päältä”.

Ja me noustiin ylös ja minä nojauduin sen auton etukulmaa vasten samalla lailla kuin se punapukuinen nainen koivunoksaa vasten. Kaikki siinä autossa oli jotenkin pyöreämuotoista ja minä ajattelin, että se on hyvin naisellinen auto: se oli yhtä pyöreä kuin minun pyllyni, jota tiesin Askon juuri nyt katsovan, kun minä levitin jalkani.

Cat Stevens on vaiennut. Kun Raili pitää hetken tauon, kuuluu, kun joku tytöistä nielaisee ja huokaa. Palmikkopäinen tyttö kuiskaa:

- Uskotko, Raili, että minä olen nyt ihan märkä?

Muut naurahtavat hermostuneesti.

Mauno

Maunon kädet vapisevat niin, ettei hän tahdo saada ystävänsä tarjoamaa tupakkaa palamaan.

Minä olin pudottaa silmät päästäni, kun se sama valkomekkoinen giltsi tuli siihen parin metrin päähän minun eteeni ja alkoi antaa jollekin toiselle kundille. Se esitteli tissejään ihan niin kuin se olisi tiennyt, että minä olen siinä ruusupuskassa. Ja se otti siltä kundilta suihinkin ihan vaan näyttääkseen, mitä se olis tehnyt mulle, jos mulla ei olis ollut niin kiire.

Minä tuijotin suoraan sen gimman vittuun, kun se kundi painoi melaa sisään. En saanut silmiä irti kundin munista, jotka hakkas mimmin persettä. Siinä olis pitänyt olla minun munat. Silloin minä huomasin, että Feija oli alkanut runkata siellä tien toisella puolella. Se oli puoliksi näkyvissä ja sen käsi kävi isoimman kullin varressa, mitä minä koskaan olin nähnyt. Minä en ole mikään runkkari. Kun pussit tyhjennetään, niin ne tyhjennetään pilluun. Se on minun mottoni. Mutta nyt kyllä alkoi housut käydä liian ahtaiksi ja minusta alkoi tuntua, että pitäisiköhän minunkin.

Silloin kun lyyli sai orgasmin ja alkoi huutaa, niin minä hivutin käteni alas ja aukaisin vetoketjun. Sitten ne nousi, ja kinkku pyllisti suoraan minulle siinä Taunuksen nokalla. Silloin minä koetin väistellä piikkejä ja käännyin vähän kyljelleni, otin kalun ulos ja aloin tumputtaa. Kundi alkoi mylvimään kuin sonni, kun siltä tuli, ja silloin minä näin, että Feijaltakin lensi lasti ruusupuskaan. Gimma alkoi vikistä taas ja minä tunsin, että minultakin tulee ihan juuri, mutta samassa joku saatanan ruusunpiikki upposi suoraan terskaan. Se sattui niin saatanasti, että silmissä musteni ja koko vehje lerpahti.

Maunon poskea pitkin valuu kyynel ja tipahtaa sitten tyhjään olutlasiin sekoittuen pohjalla olevaan sakkaan. Molemmat imevät miettiväisinä savukkeitaan. Mauno puuskahtaa:

- Et kyllä, Jone, saatana voi tietää, miltä se tuntuu...

Joneksi kutsuttu summaa tarinan:

- Saatana, kyllä ne akat on... vitun huorat saatana.

Raili

Palmikkopäinen tyttö istuu nojaten seinää vasten. Hänen polvensa ovat hiukan raollaan. Raili katsoo tytön kättä, joka on siirtynyt jalkojen väliin ja painelee hiljaa farkkukankaan peittämää häpyä. Toiset tytöt eivät huomaa, vaan katsovat Railia:

- Kerro vielä!

- Minkälaista se oli?

Kun minä pyllistin Askolle, niin Reijo Taipale lauloi: ”Oi jos sinne satumaahan päästä vois, niin linnun lailla koskaan lähtisi en pois”. Katsoin Askoa olkapään yli ja huomasin, että Cynthia-mekko oli pelkkänä myttynä minun vyötäisilläni. Minä sanoin: ”Leikitään, että sinä olet minun Asko-sonni, ja nyt Asko-sonni astuu minut”. Ja Asko astui ja minun utareet heilahtelivat. Ja sitten kun hän siemensi minua, niin hän puristi minua utareista ja hänen lanteensa läiskähtelivät minun pyllyyni ja läiskähdysten tahdissa minun päässäni takoi: ”I-ha-naa-ol-la-nai-nen!-I-ha-naa-ol-la-nai-nen!”

Arvostele novelli:

Kommentit

Ei kommentteja...
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi novellia!

Äänestys

Tulisiko alaikäisiin kohdistuvat novellit poistaa?

Kyllä: 28
Ei: 164


Etsi seksinovellia