Niin ei saa tehdä, osa 2

admin | Suuri Ikäero | 25.08.2013 |
Teini-ikäinen tyttö (13-18) Aikuinen mies Suuri ikäero





Vain Orkku.net kävijöille! 10% alennus Huippukivasta!

Käytä alennuskoodia: X7M36AXP saadaksesi 10% alennuksen kaikista Huippukivan tuotteista! Koodi on voimassa kuun loppuun saakka, ole siis nopea!






HUOM! Tämä on siis jatkoa. Saattaa olla kannattavaa lukaista ensin ykkösosa.

Kun Lapissa sää muuttuu, se muuttuu todella nopeasti. Kevätauringosta ei ollut tietoakaan ja lumisade muuttui nopeasti myrskyksi. Olin ollut niin usein Lapissa, että tämä oli tuttua, mutta nyt muutos oli normaalia rajumpi. Anna hiihti edellä, mutta hänen tyylistään näki, ettei suksi oikein luistanut ja hänen rinkkansakin oli vähän sinnepäin. Yritystä tytöllä kyllä oli mutta kun ei. Omasta mielestäni olen kohtuullisen hyvä suunnistaja ja olin koko ajan kartalla, mutta en kenties niin aktiivisesti kuin olisi pitänyt olla. Annanhan piti hiihtää auki olevaa latua. Vai halusinko alitajuisesti päästä jo tässä vaiheessa hiihtämään ”Annan auki olevaa latua”?

Sakenevassa lumipyryssä katselin vain eteeni ja Annan edessä vilkkuvia suksia ja jalkoja. Havahduin vasta siinä vaiheessa, kun laskimme umpihankeen ja Anna kaatui edelläni kinokseen, että pölähti ja sälähti. Taivaalta tuli nyt rännänsekaista lunta maahan saakka.

- Anna hoi, ylös sieltä, eihän käynyt mihinkään?

- Ei tässä mitään hätää, suksi vain taisi katketa.

Niinpä niin, suksi oli tosiaan poikki. Perkele, muu porukka menossa ensimmäiselle autiotuvalle ja me täällä reitiltä sivussa.

Kaivelin kännykän taskusta ja soittelin Otolle. Onneksi oli vielä kenttää.

- Täällä on vähän trabelia. Tultiin perässä minä viimeisenä ja Anna ilmeisesti eksyi reitiltä, lähti laskemaan umpihankeen, minä perässä. Anna kaatui mäessä ja katkaisi suksensa, täällä ollaan ja lunta tulee niin kuin tiedät mistä. Amatööritonttuilua.

- No voi perkele. Me ollaan muiden kanssa jo autiotuvalla, porukka on täysin loppu. Ei näitä voi tänne jättää.

-Ei voi. Mutta me ei kyllä Annan kanssa sinne päästä saati pysty huomenna jatkamaan matkaa. Hyviä ajatuksia?

Sitten muistin tutun paikan.

- Hei, ettei koko homma menisi lapaseen, tässä voisi olla tällainen mahdollisuus. Lähellä on järvi, jonka rannalla on tuttujeni kalastusmökki. Olen siellä usein kesällä käynyt. Tiedän jopa avaimen. Jos me mennään Annan kanssa sinne, te teette reitin niin kuin suunnitelma oli ja tulette ylihuomenna samaa reittiä hotellille, missä tavataan. Me päästään Annan kanssa sinne kyllä pikkuhiljaa kelkan jälkiä pitkin. Paska juttu, mutta ei pilata koko porukan reissua. Otto, oletko ihan varma, että pärjäät koko muun porukan kanssa? Jos pikkuisenkin tuntuu siltä, lopetetaan homma tähän ja jätetään reissu sikseen.

- Porukka on OK. Olisi tämä aika raakaa lopettaa tähän, olisi porukalle sellainen pettymys. Sitä paitsi bussi on hakemassa vasta ylihuomenna, yhden yön olisimme hotellin parkkipaikalla, ei oikein viehätä. Minä pärjään, jos te pärjäätte. Ylihuomenna tavataan.

Lumimyrsky muuttui puhtaaksi rännäksi ja raahauduimme Annan kanssa kohti rantaa. Muutaman sadan metrin päästä löytyikin tuttavieni mökki, avainkin tutussa paikassa. Anna joutui kahlaamaan lumessa ja oli sisukas mutta perillä täysin poikki. Melkein itkua väänsi, vaikka yritti näyttää urhealta. Lohduttelut ja kehut eivät paljon tehonneet.

Sisällä oli sitten tietenkin jäätävää. Märät päällyskamppeet veks, lämmintä kuivaa päälle ja aloin väsätä tulia pieneen kaminaan. Talven jäljiltä ja tällaisella säällä se oli ähräämistä, mutta sisälle tulevan savun ja sen siivittämän kiroilun jälkeen jonkunlaiset kynsitulet sain kamiinaan, lämmittäisi ne eivät vielä moneen tuntiin.

Vilkaisin Annaa ja huomasin hänen värisevän jäisenä penkin päässä. Komensin häntä ottamaan kaikki märät päällä olevat kamppeet pois ja vaihtamaan kuivaa ylleen, muuten tänne paleltuisi. Anna vain valitteli kylmyyttä, taisi olla vähän shokissa kokemuksistaan.

- Anna tyttöseni, sinä olet kohta hypotermiassa, tuo kamiina lämmittää vasta tuntien päästä. Otetaanpa yhdessä noita sinun märkiä kamppeita päältä.

Autoin tai itse asiassa riisuin Annalta likomärät päällysvaatteet, jotka eivät nyt olleet aivan parasta laatua räntämyrskyyn. Alle hän oli laittanut ohjeiden mukaan vain vähän vaatetta, mutta nekin olivat aivan märkiä. Anna vapisi kuin horkassa ja valitti kylmyyttä.

- Anna, sinun pitää vaihtaa loputkin kuiviin. Sinulla on rinkassa kuivat alusvaatteet. Vedä ne päällesi, minä alan laittaa trangialla kuumaa juotavaa.

Annan jätin häveliäästi nurkkaukseen, missä oli mökin ainoa sänky ja siirryin pöydän ääreen ja virittelin trangian valmiiksi. Kävin hakemassa ulkoa lunta sulatettavaksi ja lisäilin puita kamiinaan, joka vähän lämmittyään veti jo hieman paremmin.

Vilkaisin Annaan ja huomasin hänen yhä värjöttävän samoissa kamppeissa.

- Palelee, hän vain valitti, kun komensin häntä toimeen.

- Anna hoi, nyt minun on pakko auttaa sinua, sanoin edessäni värjöttelevän tytön kapealle selälle.

Otin valmiiksi hänen rinkastaan pitkähihaisen aluskerraston. Lohdutin Annaa, että kohta palelee vielä enemmän, mutta sitten lämmittää ja riipaisin hänen yltään aluspaidan. Kuivaa aluspaitaa hänen päälleen vetäessäni tunsin, miten kylmä hänen ihonsa oli. Siitä huolimatta en voinut kuin ihailla hänen kroppaansa. Löysät vaatteet, joihin hän normaalisti pukeutui, olivat peittäneet timmin unelmavartalon. Käytin tilannetta hyödyksi ja paidan laittamisen varjolla annoin käsieni seikkailla Annan vartalolla enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Auttaessani paitaa etupuolelta käteni seikkailivat Annan uskomattoman kiinteillä pienillä mandariinirinnoilla ennen kuin sain muka paidan kunnolla hänen päälleen. Kylmästä säikky kullini värähteli.

- Nyt sitten housut, Anna. Astu jalat vähän leveämmälle, komensin ja Anna aivan aavistuksen epäröinnin jälkeen huokaisi viluisena ja levitti jalkojaan.

Aloin nyhtää alas Annan kosteita pitkiä kalsareita. Kosteina ne oli hieman hankala ottaa pois, mutta en yrittänytkään olla nopea. Annoin käsieni vaeltaa eri puolilla Annan alavartaloa, joka oli kuin joka miehen toivekirjasta. Kiinteän pitkät gasellimaiset jalat päättyivät jalomuotoiseen persikkaan. Sinne kun saisi tehdä pesän.

- Otetaan vielä pikkarit pois, niin on varmasti kuivaa. Olin polvillani Annan takana ja edessäni oli kymmenen sentin päässä uskomaton teiniperse. Pikkarit olivat tiukat, ja annoin käsieni vaeltaa jopa Annan pyllyvaossa muka auttaakseni pikkareita alaspäin. Tunsin kädelläni untuvan pehmeää karvoitusta ja annoin käteni liukua niin, että tunsin aavistuksen Annan pillunhuulista.

Laittaessani Annalle kuivia kalsareita toimin samalla tavalla. Voisi varmasti sanoa, että häpeilemättä kähmin Annaa minkä voin. Painauduin takaapäin häneen kiinni ja kun nostelin alkkareita ylemmäs, pidin huolen, että käteni taas muka vahingossa harhautuivat neidon pikkupillun tienoille niitä nopeasti mutta selvästi silittäen. Anna vapisi kuin haavan lehti eikä eleelläkään ilmaissut vastarintaa.

- Sitten villapaitaa ja fleeceä niskaan ja makuupussiin, komensin Annaa, joka jollain tavalla alkoi mukautua käskyihini.

Kävin ulkona hakemassa lisää lunta sulamaan trangiaan ja kokeilin kädelläni tuttua jemmapaikkaa. Siellä tuntui tutut muodot. Kairaan ei vettä turhaan kuljeteltu ja idästä salakuljettu pirtupullo oli kylmänviileä.

Annan makuupussi oli kostea, joten laittelin hänet sängylle oman vaellukselle jopa turhan suuren pussini sisään. Lisäsin trangiassa kiehuvaan veteen teepussit, sokeria ja aimo lorauksen pirtua ja kaatelin ne kahteen mukiin. Vein höyryävän mukin vieläkin vilusta värisevälle Annalle ja pistin hänet hörppimään kuumaa teetä. Anna ei kysellyt mitään oudosta sivumausta, vaan ryysti kuumaa teetä valkoiset hampaat välillä kalisten. Puna alkoi hieman kohota poskille, mutta hän tärisi edelleen kylmästä.

Hain lisää kuumaa kovaa teetä kuppeihin.

- Anna, tämä kämppä ei lämpene vielä moneen tuntiin ja sinä olet aivan horkassa. Meidän pitää saada sinut nyt jollain keinolla lämpimäksi. Teepä vähän tilaa siinä sängyllä, sanoin ja kömmin alusvaatteisillani Annan viereen. Taas Anna empi aivan kuin hetkisen, mutta teki tilaa.

- Nyt sitten tiukka halausote ja hierontaa, komensin Annaa, kiedoin käteni hänen ympärilleen ja painauduin lähelle hänen kehoaan. Aloin hieroa häntä paidan päältä niskoista ja hartioista. Tein hitaita ja rauhallisia mutta lujia liikkeitä ja laskin käsiäni pikkuhiljaa alemmas. Vaivihkaa vedin Annaa lähemmäs itseäni ja lämpöä hakien hän oma-aloitteisesti painautui minua vasten. Oli uskomatonta, miltä tuntui 35 vuotta nuorempi teinivartalo, joka omasta halustaan painui tiiviisti vasten kehoani. Pienet ja kylmästä nöpöttävät teinitissit tuntuivat kiihottavilta rintaani vasten ja pitkät sääret ja kapea nuoren naisen lantio työntyi vasten minua. Tuhkamuna oli kaikkea muuta kuin jäätynyt: se nosti päätään ja seisoi komeammin kuin sitten teinivuosien. Pirtun herkistämänä tunsin, kuinka nuori häpykumpu varovasti tunnusteli outoa tuttavuutta ja hankautui hyvin ujosti ja arkaillen hurjasti seisovaa aikuisen miehen kyrpääni vasten. Tosin voi sanoa, että aikuisuuteni ja 20 vuoden ammatillisuuteni olivat jossain aivan muualla.

Anna ei enää vapissut vilusta, mutta hengitti nopeasti ja katkonaisesti. Hänen päänsä oli lähellä kaulaani ja tunsin, kuinka hänen poskensa painui kevyesti kaulaani vasten. Tunsin hänen lämpimän hengityksensä kaulallani ja annoin hierovien käsieni laskeutua Annan kiinteälle pikkupyllylle. Vedin varovasti Annan lantiota vielä tiukemmin itseäni ja seisovaa kaluani vasten. Ja taas arkaillen mutta selvästi Anna hieraisi ja tunnusteli häpykummullaan kulliani. Ainoa asia, mitä tunsin, oli himo.

Jatkuu…

Arvostele novelli:

Kommentit

Ei kommentteja...
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi novellia!

Tiedoite

Äänestyksen tulokset ja sivuston tulevaisuudesta pieni ilmoitus.



Etsi seksinovellia